Hallitusohjelmassa on sitouduttu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvan kansallisen lapsistrategian laatimiseen. Haasteisiin vastaamiseksi hallitus on käynnistänyt parlamentaarisen komiteavalmistelun. Valmistelussa hyödynnetään myös strategian valmistelun aiempaa pohjatyötä, Lapsen aika 2040 -raporttia ja sitä täydentävää tutkijatyöryhmän raporttia.

Julkaisu lapsistrategian oikeudellisesta perustasta

Lapsistrategian valmistelua varten olemme kirjoittaneet lapsistrategian oikeudellisesta perustasta. Julkaisussa käymme läpi lapsistrategian oikeudellista ja yhteiskunnallista kontekstia, lapsistrategian kannalta olennaisia perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita sekä ihmisoikeuksien kansainvälisten valvontaelinten Suomelle antamia suosituksia. Visiomme on lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien mahdollisimman täysimääräinen toteutuminen Suomessa.

Lisäksi olemme tarkastelleet valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaa (VANUPO) lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksien toteuttajana. VANUPO:n tarkastelun tarkoituksena on tuoda esille, kuinka jatkossa lapsia ja nuoria koskevia strategioita ja ohjelmia voitaisiin arvioida perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden näkökulmasta. Julkaisussa on myös koonti kansainvälisistä lapsistrategiaesimerkeistä. Se perustuu Lapsen aika -raporttiin ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan selvitykseen.

Lapsistrategian asema lapsia koskevan päätöksenteon ja toiminnan perustana

Lapsistrategia muodostaa rakenteen kestävälle, johdonmukaiselle ja pitkäjänteiselle lapsipolitiikalle. Pitkäjänteisen ja kestävän lapsipolitiikan luominen edellyttää sen ankkurointia perus- ja ihmisoikeuksiin ja niiden aktiiviseen toteuttamiseen.

Lapsistrategian kannalta on olennaista ymmärtää lapsuuden ja vanhemmuuden kiinnittyminen aikaan ja paikkaan. Tämä vaikuttaa merkittävästi lapsipolitiikan haasteisiin. Esimerkiksi yhteiskunnan digitalisoituminen on muuttanut lapsuutta merkittävällä tavalla, mikä heijastuu muun muassa lasten vertaissuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen, lasten oppimiseen ja opiskeluun sekä lasten vapaa-aikaan.

Lapsistrategian toimeenpano edellyttää strategiaa tukevaa kansallista lainsäädäntöä ja voimavarojen osoittamista strategian toimenpiteisiin. Strategian toteuttamisessa tarvitaan ajankohtaista tutkimustietoa ja indikaattoritietoa lasten hyvinvoinnista.

Strategian toimeenpanossa tärkeitä ovat myös lasten kanssa tai lasten asioissa työskentelevien ammattilaisten tieto ja osaaminen sekä johtaminen.

Olemme hahmotelleet alla olevaan kuvaan lapsistrategian sisältöä ja asemaa yhteiskunnassa.

Kuvan ulkokehälle on sijoitettu yksitoista lapsen oikeuksiin liittyvää teema-aluetta. Ne on määritelty ihmisoikeuksien valvontaelinten Suomelle antamien suositusten perusteella. Teema-alueet auttavat jäsentämään ja hahmottamaan Suomea koskevia velvoitteita, joiden toimeenpanoon tulee lapsistrategiatyössä löytää ratkaisuja.

 

Ympyrädiagrammi

Lapsistrategian jatkotyöskentelystä

Tehokkaan toimeenpanon kannalta lapsistrategia olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa kaksitasoisena. Kaksitasoinen toteutus tukee YK:n lapsen oikeuksien komitean edellyttämää strategian toimeenpanon valvontaa, jatkuvaa arviointia ja säännöllistä päivittämistä. Varsinaiseen lapsistrategiaan kirjattaisiin pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet (esimerkiksi lapsiperheköyhyyden vähentäminen ja toimet yleisellä tasolla).

Strategian toimeenpanosuunnitelmaan kirjattaisiin hallituskauden (tai vastaavan lyhyen aikavälin) tavoitteet, toimet ja niiden voimavarat (esimerkiksi lapsiperheköyhyyden osalta konkreettiset tavoitteet ja toimet sekä niihin osoitettavat voimavarat).

Jatkotyöskentelyssä olisi tarpeen tarkastella myös muita lapsia koskevia ja lapsiin liittyviä kansallisia strategioita, ohjelmia sekä toiminta- ja toimenpidesuunnitelmia suhteessa lapsistrategiaan.

Lapsistrategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin saaminen säännönmukaiseksi osaksi kaikkea lapsiin liittyvää päätöksentekoa ja toimintaa. Lasten kuuleminen on merkittävä osa lapsistrategian valmistelua ja toimeenpanoa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niiden lasten ja lapsiryhmien näkemysten selvittämiseen, joiden näkemykset usein jäävät päätöksenteossa vähemmälle huomiolle.

Koronaviruspandemia vaikuttaa merkittävällä tavalla lasten oikeuksien toteutumiseen. Vaikutukset tulevat monilta osin olemaan pitkäaikaisia. Erityisenä vaarana on, että jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten tilanne tulee entisestään huononemaan.

Koronaviruspandemian vaikutusten tarkastelu lasten oikeuksien toteutumiseen onkin yksi strategian valmistelun erityiskysymys. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmia ennakoidaan ja ratkaisuja valmistellaan, sitä paremmat edellytykset on toimia lasten oikeuksia turvaavalla tavalla.

Lapsistrategian toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta on merkittävä osa sen toimeenpanoa. Strategian seurantaa ja tuloksellisuuden arviointia varten tarvitaan indikaattoreita, joiden valinta ja kehittäminen ovat yksi keskeinen osa jatkotyötä.

Kansallisen lapsistrategian oikeudellinen perusta
Esa Iivonen , Kirsi Pollari (2020-05-20)
sosiaali- ja terveysministeriö 20.05.2020
Julkaisusarja: Raportteja ja muistioita 2020:20

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162242

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *