Kun lapsen oikeuksia loukataan
Mitä paremmin lapsen oikeudet tunnetaan, sitä paremmin niitä osataan noudattaa. Parasta oikeussuojaa lapsille onkin se, ettei lapsen oikeuksia alun pitäenkään loukata. Aina lapsen oikeudet eivät kuitenkaan toteudu parhaalla mahdollisella tavalla – tai lainkaan.
Lapsen oikeuksien turvaaminen ja valvonta viranomaisten toimesta
Lapsen oikeuksien loukkaaminen vaarantaa lasten kasvun ja kehityksen. Oikeussuojakeinojen käyttö on myös usein lapsen elämän kannalta kovin hidasta. Siksi lasten kannalta parasta olisi, ettei oikeudenloukkauksia alun perinkään tapahtuisi. Tämä edellyttää, että lainsäädäntö turvaa riittävällä tavalla lapsen oikeudet, että eri ammattilaiset tuntevat lapsen oikeudet ja osaavat soveltaa niitä, ja että lasten kasvuympäristö tukee lapsen hyvinvointia ja kasvua. Päättäjien tulee varmistaa, että lapsen oikeudet ohjaavat kaikkea lapsiin kohdistuvaa päätöksentekoa.
Aina lapsen oikeudet eivät kuitenkaan jokaisen kohdalla toteudu. Siksi on tärkeää, että niin lapset, vanhemmat ja huoltajat kuin eri alojen ammattilaiset tuntevat lapsen oikeudet – tällöin asiaan voidaan puuttua. Puhevaltaa lapsen oikeuksia koskevassa asiassa voi tilanteesta riippuen käyttää joko lapsi itse tai hänen vanhempansa, huoltajansa tai muu laillinen edustajansa.
Lapsen oikeuksien toteutumista seuraavat ja valvovat useat eri viranomaiset. Lapsen oikeudet ovat laaja-alainen kokonaisuus ja eri viranomaisilla on erilaisia rooleja. Alla on kuvattu muutaman keskeisen viranomaisen rooli lapsen oikeuksien turvaajana. Eri viranomaisen rooleista voit lukea tarkemmin kunkin omalta verkkosivulta.
Eri viranomaisten rooli lapsen oikeuksien turvaajana
Lapsen oikeuksien loukkaamisia seuraa monta eri tahoa. Eri viranomaisen rooleista voit lukea alta ja tarkemmin kunkin omalta verkkosivulta.
Eduskunnan oikeusasiamieheen voi ottaa yhteyttä, jos viranomainen on kohdellut huonosti tai epäoikeudenmukaisesti, jos ei ole saanut lainmukaisia palveluja tai jos kokee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet. Oikeusasiamiehelle voi kannella kuka tahansa – myös lapset itse.
Lue lisää oikeusasiamiehen verkkosivuilta (oikeusasiamies.fi)
Lapsiasiavaltuutettu arvioi ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista yleisellä, päätöksenteon ja lainsäädännön tasolla. Hän herättelee päättäjiä ja vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan puhumalla lasten puolesta. Valtuutettu ei ratkaise yksittäisten lasten tai perheiden asioita eikä voi muuttaa muiden viranomaisten päätöksiä.
Lue lisää lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilta (lapsiasia.fi)
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettuun voi ottaa yhteyttä, jos epäilee kohdanneensa tai havainneensa syrjintää. Yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa neuvoja ja ohjeita, sekä voi auttaa syrjintäepäilyn selvittämisessä ja sovinnon edistämisessä osapuolten kesken.
Lue lisää yhdenvertaisuusvaltuutetun verkkosivuilta (yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi)
Tiesitkö?
Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin toisia jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.
Ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy ovat yhdenvertaisuuslaissa neljä yleisperiaaiellettyjä syrjintäperusteita.
Kun potilas tai sosiaalihuollon asiakas kokee tulleensa näissä palveluissa väärin kohdelluksi, hän voi selvitellä tilannettaan potilas- tai sosiaaliasiavastaavan kanssa. Molempien tehtäviin kuuluu neuvonta, asiakkaan oikeuksista tiedottaminen sekä tarvittaessa muistutuksen laatimisessa avustaminen.
Potilasasiavastaavan ja sosiaaliasiavastaavan yhteystiedot saa hyvinvointialueilta, Helsingin osalta HUSista ja siltä palveluntuottajalta, jonka toimintaa asia koskee.
Lue lisää potilas- ja sosiaaliasiavastaavista STM.n verkkosivuilta (stm.fi)
AVIt valvovat lastensuojelua ja varhaiskasvatusta eli sitä miten nuoria ja lapsia kohdellaan esimerkiksi nuorisokodeissa ja päiväkodeissa. AVIt valvovat myös terveydenhoitoa.
Jos lapsi tai nuori kokee, että häntä on kohdeltu lainvastaisesti hänelle kuuluvissa palveluissa, hän voi tehdä aluehallintovirastolle kantelun. Kantelu pitää tehdä siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella palvelun toimipaikka (esim. päiväkoti) on.
Lue lisää kanteluista ja ilmoituksista aluehallintoviraston verkkosivuilta (avi.fi)
Oikeusapu tarkoittaa sitä, että kansalainen voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla. Vähävaraisille oikeusapu on ilmaista. Muiden on maksettava se osittain itse. Oikeusavun valtakunnallisessa neuvontapalvelussa voit saada yleistä neuvontaa ja ohjausta.
Lue lisää oikeusavusta (oikeus.fi)
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja valitusoikeudesta tuli Suomessa voimaan vuonna 2016. Lapsilla ja lapsiryhmillä on oikeus tehdä valituksia sopimuksen täytäntöönpanoa valvovalle YK:n lapsen oikeuksien komitealle, jos nämä katsovat sopimusvaltion loukanneen heidän oikeuksiaan. Valituksen tekeminen edellyttää kuitenkin, että kaikki kansalliset oikeussuojakeinot on ensin käytetty loppuun.
Lapsen oikeuksien komitea antaa kannanottonsa ja tarvittaessa suosituksia tutkittavaksi ottamiensa valitusten perusteella. Aina komitea ei kuitenkaan ota valituksia käsittelyyn, jos se esimerkiksi katsoo, että kansallisia oikeussuojakeinoja ei ole käytetty loppuun tai jos asiaa käsitellään tai on käsitelty jossain muussa kansainvälisessä tutkinta- tai ratkaisumenettelyssä.
Myös Suomesta on jätetty komitealle yksilövalituksia, mutta kaikkia niistä komitea ei ole ottanut käsittelyyn. Vuonna 2024 tekemässään ratkaisussa komitea katsoi Suomen loukanneen lapsen oikeuksia malminetsintälupaan ja malminetsintävaraukseen liittyvässä asiassa. Myös vuoden 2022 ratkaisussaan koskien Al-Holin leirillä Syyriassa olleita suomalaislapsia komitea katsoi Suomen loukanneen lapsen oikeuksia.
Lue lisää komiteasta lapsiasiavaltuutetun sivuilta (lapsiasia.fi)
