Nuori istuu pulpetin ääressä ja katsoo kaukaisuuteen.

Lapsen oikeudet lapsille ja nuorille

Mitä ovat lapsen oikeudet ja mitä minun lapsena tai nuorena tulisi niistä tietää? Miten lapsen oikeuksia sovelletaan Suomessa ja mitä tulisi tehdä, jos oikeuksiani loukataan?

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään

Kaikki lapset ja nuoret ovat tärkeitä ja arvokkaita. Siksi on olemassa erityinen sopimus, joka suojelee lasten ja nuorten oikeuksia. Sopimus varmistaa, että jokainen lapsi saa elää turvallista ja onnellista elämää. Tämä sopimus on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. 

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle oikeus hyvään elämään. Sopimus tuli Suomessa voimaan vuonna 1991 ja se koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria.  Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa, että jokainen lapsi saa tarvitsemaansa tukea, mahdollisuuden oppia ja kasvaa kannustavassa ympäristössä.

Yleisperiaatteet

Sopimusta tulkitaan yleisperiaatteiden kautta, joita ovat:

  • syrjimättömyys, 
  • lapsen edun ensisijaisuus, 
  • oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä
  • oikeus tulla kuulluksi. 
Siniseen huppariin pukeutunut nuori hymyilee lähikuvassa.

Mitä lapsen oikeudet tarkoittavat?

Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Ihmisoikeus tarkoittaa jotakin oikeutta, joka kuuluu kaikille. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle, ja niiden tarkoituksena on suojella lapsen hyvinvointia ja kasvua. 

Kun lapsen oikeudet toteutuvat, lapsi…

  • saa kasvaa rakastavassa ja turvallisessa kodissa.
  • saa tasavertaista kohtelua muiden kanssa.
  • saa kertoa ajatuksistaan ja tulee kuulluksi.
  • on turvassa väkivallalta ja kiusaamiselta.
  • saa sekä vapautta että selkeitä rajoja.
  • saa leikkiä, levätä ja oppia uusia asioita.
  • saa omaa rauhaa ja yksityisyyttä.
  • saa rakentaa suhdetta vanhempiinsa, ellei se ole lapsen edun vastaista.
  • tuntee omat oikeutensa. 

Esimerkkejä lapsen oikeuksista arjessa

Lapsella on oikeus kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tämän oikeuden avulla pyritään varmistamaan, ettei lapsella olisi pelkoa väkivallasta, kiusaamisesta tai muusta huonosta kohtelusta. Jos lapsi tai nuori kokee olonsa turvattomaksi tai pelokkaaksi, hän voi aina puhua asiasta esimerkiksi opettajalle, huoltajalle tai muulle luotettavalle aikuiselle. 

Myös lapsesta huolehtivalla taholla, kuten vanhemmilla tai muilla huoltajilla on oikeus saada tukea silloin, kun he sitä tarvitsevat. Näin voidaan varmistaa, että lapsen hyvinvoinnista huolehditaan parhaalla mahdollisella tavalla. 

Lue lisää:

Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen

Lapsen oikeudet huoltajalle/vanhemmalle

Artikla 3 Artikla 19 

 

Lapsella on oikeus sanoa, mitä hän ajattelee ja tuntee. Lapsilla on lupa ilmaista mielipiteitään ja tehdä kysymyksiä ilman pelkoa siitä, että heitä ei kuunneltaisi. Lasten ajatuksia tai toiveita tulee kuunnella ja ne tulee ottaa huomioon. Tämä oikeus pätee myös tilanteissa, joissa päätetään lapseen liittyvistä asioista. Aina ei voida toimia lapsen mielipiteen mukaisesti, mutta silloinkin aikuisen on tärkeää perustella lapselle, miksi ei. 

Lue lisää:

Lapsen näkemyksen kunnioittaminen

Artikla 12 Artikla 13 Artikla 14 Artikla 15 Artikla 17 

Lapsella on oikeus käydä koulua ja oppia uutta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki lapset saavat käydä koulua riippumatta esimerkiksi siitä, mistä he ovat kotoisin ja millaisessa perheessä he elävät. Joskus koulu voi tuntua vaikealta, jolloin apua voi pyytää esimerkiksi opettajilta, terveydenhoitajalta tai koulukavereilta. Apua pyytämällä voidaan löytää tapoja, jotka helpottavat oppimista ja tekevät siitä hauskempaa. 

Lue lisää:

Artikla 28   

Lapsella on oikeus leikkiä ja nauttia vapaa-ajastaan. Vapaa-aika voi olla monenlaista: ulkona liikkumista, kavereiden kanssa ajan viettoa, harrastustoimintaa tai rauhallista aikaa yksin. Leikki ja pelit ovat tärkeitä, sillä niiden kautta lapset voivat kehittää mielikuvitustaan, oppia yhteistyötaitoja ja ratkaisemaan ongelmia. 

Leikkiminen on paitsi hauskaa, myös tärkeä tapa oppia uusia asioita. Vapaa-aika tukee rentoutumista ja omien mielenkiinnon kohteiden löytämistä ja tutkimista. 

Lue lisää:

Artikla 31 

Lapsi seisoo lähikuvassa etusormi pystyssä.

Lapsen oikeudet tukevat kasvua nyt ja tulevaisuudessa

Lapsen oikeudet ovat paljon muutakin kuin pelkkiä sanoja paperilla. Ne ovat asioita, jotka vaikuttavat lapsen arkeen ja toimivat kehityksen tukena. Näiden oikeuksien avulla pyritään luomaan ympäristö, jossa kaikki lapset ja nuoret saavat oppia, leikkiä, kokeilla uutta ja tuntea itsensä arvokkaaksi.  

Oikeus tulla kuulluksi, oikeus koulutukseen, oikeus leikkiin ja oikeus turvallisuuteen ovat perusasioita, jotka auttavat lapsia kehittymään omaksi itsekseen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että näiden oikeuksien toteutuminen ei ole itsestäänselvyys. Meidän kaikkien on huolehdittava siitä, että nykyiset ja myös tulevaisuuden lapset ja nuoret saavat leikkiä, opiskella, harrastaa ja kasvaa turvallisten ihmisten ympäröimänä. 

Sivun sisällössä on viitattu näihin artikloihin

5 Artikla

Sopimusvaltiot kunnioittavat vanhempien tai paikallisen tavan mukaisen suurperheen tai yhteisön, laillisten holhoojien ja huoltajien tai muiden lapsesta oikeudellisesti vastuussa olevien henkilöiden vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia tarjota lapselle hänen kehittyvien valmiuksiensa mukaisesti asianmukaista ohjausta ja neuvoa tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien käyttämiseksi.

5 Vanhempien vastuu kasvatuksessa

Vanhemmilla on velvollisuus ohjata lasta niin, että hän tietää ja osaa käyttää hyväkseen tässä sopimuksessa mainittuja oikeuksia. Valtion pitää kunnioittaa tätä vanhempien oikeutta.

31 Artikla

1. Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin.

2. Sopimusvaltiot kunnioittavat ja edistävät lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin.

31 Lapsen oikeus lepoon, vapaa-aikaan ja kulttuuriin

Lapsella on oikeus levätä, leikkiä ja viettää vapaa-aikaa. Lapsella on oikeus tutustua taiteeseen ja kulttuuriin eli käydä esimerkiksi konserteissa, museoissa ja teatterissa.

3 Artikla

  1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
  2. Sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan lapselle hänen hyvinvoinnilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon ottaen huomioon hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden hänestä oikeudellisessa vastuussa olevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet. Tähän pyrkiessään sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin.
  3. Sopimusvaltiot takaavat, että lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat laitokset ja palvelut noudattavat toimivaltaisten viranomaisten antamia määräyksiä, jotka koskevat erityisesti turvallisuutta, terveyttä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta sekä henkilökunnan riittävää valvontaa.
3 Lapsen etu

Aikuiset tekevät monia lasten elämään vaikuttavia päätöksiä. Heidän täytyy aina miettiä ja selvittää, mikä on lapsen kannalta paras ratkaisu.

Avainsanat

28 Artikla

1. Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden saada opetusta, ja toteuttaakseen tämän oikeuden asteittain ja yhtäläisesti kaikille ne erityisesti:

a) tekevät pakolliseksi perusasteen koulutuksen, jonka tulee olla maksutta kaikkien saatavilla;

b) tukevat erilaisten keskiasteen koulutusmuotojen kehittämistä, mukaan luettuina opinto- ja ammatinvalinnanohjaus, saattavat ne jokaisen lapsen ulottuville ja ryhtyvät tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin, kuten maksuttoman opetuksen käyttöönottamiseen ja taloudellisen tuen antamiseen sitä tarvitseville;

c) saattavat kaikin tarkoituksenmukaisin keinoin korkea-asteen koulutuksen kaikkien ulottuville heidän kykyjensä perusteella;

d) tuovat opetukseen ja ammattikoulutukseen liittyvän tiedon ja ohjauksen kaikkien lasten saataville ja ulottuville;

e) ryhtyvät toimenpiteisiin koulunkäynnin säännöllisyyden edistämiseksi ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi.

2. Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin taatakseen, että kurinpito kouluissa tapahtuu tavalla, joka on lapsen ihmisarvon mukaista ja sopusoinnussa tämän yleissopimuksen kanssa.

3. Sopimusvaltiot edistävät ja kannustavat kansainvälistä yhteistyötä koulutukseen liittyvissä asioissa pyrkien erityisesti poistamaan tietämättömyyden ja lukutaidottomuuden koko maailmasta ja helpottamaan tieteellisen ja teknisen tiedon sekä nykyaikaisten opetusmenetelmien hyödyntämistä. Tässä kiinnitetään erityistä huomiota kehitysmaiden tarpeisiin.

28 Lasten Oikeus Koulutukseen ja Kansainvälinen Yhteistyö

Lapsella on oikeus käydä koulua. Peruskoulun täytyy olla ilmainen. Koulun sääntöjen on noudatettava ihmis­oikeuksia. Valtion täytyy huolehtia, että kaikki lapset käyvät perus­koulun. Valtion täytyy tarjota lapselle mahdollisuus opiskella myös perus­koulun jälkeen.

19 Artikla

1. Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä, mukaanlukien seksuaalinen hyväksikäyttö, silloin kun hän on vanhempansa, muun laillisen huoltajansa tai kenen tahansa muun hoidossa.

2. Tällaisten suojelutoimien tulisi tarvittaessa sisältää tehokkaita menetelmiä sosiaalisten ohjelmien perustamiseksi, joiden avulla lasta ja hänestä huolehtivia henkilöitä tuettaisiin, samoin kuin menetelmiä edellä kuvattujen lasten pahoinpitelytapausten ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi, raportoimiseksi, käsiteltäväksi saattamiseksi, tutkimiseksi, hoitamiseksi ja jatkoseurannaksi sekä tarvittaessa oikeuslaitoksen asiaan puuttumiseksi.

19 Lapsen suojeleminen väkivallalta ja hyväksikäytöltä

Aikuisten täytyy suojella lasta kaikelta väki­vallalta ja huonolta kohtelulta. Lasta ei saa satuttaa millään tavalla. Kukaan ei saa käyttää lasta hyväkseen.

17 Artikla

Sopimusvaltiot tunnustavat joukkotiedotusvälineiden tärkeän tehtävän ja takaavat, että lapsi saa tietoa monenlaisista kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä, erityisesti niistä, joiden toiminta tähtää hänen sosiaalisen, hengellisen ja moraalisen hyvinvointinsa sekä ruumiillisen terveytensä ja mielenterveytensä edistämiseen. Tässä tarkoituksessa sopimusvaltiot:

a) rohkaisevat tiedotusvälineitä levittämään lapsen sosiaalista ja sivistyksellistä kehitystä edistävää ja 29 artiklan hengen mukaista tietoa ja aineistoa;

b) rohkaisevat kansainvälistä yhteistyötä erilaisista sivistyksellisistä, kansallisista tai kansainvälisistä lähteistä olevan tällaisen tiedon ja aineiston tuottamiseksi, vaihtamiseksi ja levittämiseksi;

c) rohkaisevat lastenkirjojen tuottamista ja levittämistä;

d) rohkaisevat tiedotusvälineitä kiinnittämään erityistä huomiota vähemmistöryhmiin kuuluvien tai alkuperäiskansojen lasten kielellisiin tarpeisiin;

e) rohkaisevat kehittämään asianmukaisia ohjelmia lasten suojelemiseksi heidän hyvinvoinnilleen vahingolliselta tiedolta ja aineistolta muistaen 13 ja 18 artiklojen määräykset.

17 Lapsen oikeus tiedonsaantiin ja tiedotusvälineiden rooli

Lapsella on oikeus saada tietoa ja seurata tiedotus­välineitä moni­puolisesti. Aikuisten täytyy suojella lasta tiedolta, joka vahingoittaa häntä.

15 Artikla

1. Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen.

2. Näiden oikeuksien käyttämiselle ei saa asettaa muita rajoituksia kuin sellaisia, jotka ovat säädettyjen lakien mukaisia ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansalliselle ja yleiselle turvallisuudelle, yleiselle järjestykselle (ordre public), väestön terveyden tai moraalin suojelemiselle tai muiden ihmisten vapauksien tai oikeuksien suojelemiselle.

15 Lapsen oikeus yhdistymis- ja kokoontumisvapauteen

Lapsella on oikeus liittyä yhdistyksiin ja toimia niissä. Lapsilla on oikeus kokoontua. Kokoontumisen saa estää silloin, jos se on lakien tai turvallisuuden vastainen.

14 Artikla

1. Sopimusvaltiot kunnioittavat lapsen oikeutta ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen.

2. Sopimusvaltiot kunnioittavat vanhempien ja laillisten huoltajien oikeuksia ja velvollisuuksia antaa lapselle ohjausta hänen oikeutensa käyttämisessä tavalla, joka on sopusoinnussa lapsen kehitystason kanssa.

3. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä yleisen turvallisuuden, järjestyksen, terveyden ja moraalin tai muiden ihmisten perusoikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi.

14 Oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen

Lapsella on oikeus ajatuksen-, oman­tunnon- ja uskonnon­vapauteen. Vanhempien lapselle antamaa ohjausta näissä kysymyksissä on kunnioitettava.

13 Artikla

1. Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä. Tämä oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa.

2. Tämän oikeuden käytölle voidaan asettaa tiettyjä rajoituksia, mutta vain sellaisia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä:

a) muiden oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi; tai

b) kansallisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen (ordre public), tai väestön terveyden tai moraalin suojelemiseksi.

13 Oikeus mielipiteen ilmaisuun ja tiedonsaantiin

Lapsella on oikeus sanoa vapaasti mieli­piteensä. Mieli­piteillä ei saa kuitenkaan loukata toisia ihmisiä.

12 Artikla

1. Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

2. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti.

12 Oikeus mielipiteeseen ja tulla kuulluksi

Lapsella on oikeus sanoa mieli­piteensä asioista, jotka koskevat häntä itseään. Aikuisten täytyy selvittää lasten mieli­pide ennen kuin he päättävät lapsen asioista. Lapsen mieli­pide tulee ottaa huomioon päätöksissä hänen ikänsä ja kehitys­tasonsa mukaisesti. Aikuisten täytyy selittää päätökset lapselle niin, että hän ymmärtää ne mahdollisimman hyvin.

Avainsanat