Lapselle perhe on peruskallio, joka antaa turvaa ympärillä olevilta kriiseiltä. Siksi tuota peruskalliota ja lapsen oikeutta vanhempiinsa ja lähiverkostoon ei tule järkyttää kuin äärimmäisenä keinona. Lasten oikeudet -yhdistyksen Petri Kolmonen kirjoittaa Lapsen oikeuksien blogissa vuoroasumisen merkityksestä lasten ja perheiden hyvinvoinnille.
Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta ei saa syrjiä hänen tai vanhempiensa ominaisuuksien vuoksi. Lapsella on myös lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan.
Lasten oikeudet ry -yhdistys (lastenoikeudet.fi) on jakanut laajaa vuoroasumistutkimusta, Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen analyysia, (lastenoikeudet.fi) ja kertonut sen osoittamista vuoroasumisen kiistattomista hyödyistä lasten ja perheiden hyvinvointiin. Euroopan neuvosto kannusti jo vuonna 2015 jäsenmaitaan edistämään vuoroasumista sekä vanhempien yhdenvertaista kohtelua (assembly.coe.int). Lasten oikeudet ry on myös oikaissut uusien tutkimusten mukaisesti virheellisiä käsityksiä vaikkapa siitä, että vuoroasuminen ei voisi olla toimiva ratkaisu riitaisten vanhempien lapsille (vuoroasumisen myytit, lastenoikeudet.fi). Erityisesti riitaisten vanhempien erolapset hyötyvät usein vuoroasumisesta lisääntyneenä emotionaalisena turvallisuudentunteena molempiin vanhempiinsa, mikä vähentää haitallisen stressin ja kortisolin määrää (prof. William Fabricius, academic.oup.com).
Belgiassa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa on voimassa lähtökohtainen vuoroasumislaki, joka on vähentänyt huoltajuusriitojen määrää ja lisännyt lasten sekä perheiden hyvinvointia (Kentucky, Matt Hale, eu.courier-journal.com). Vuoroasumisesta poiketaan näissä paikoissa vain vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai silloin, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä.
Lasten oikeudet ry on myös huolissaan korkeista huostaanottojen määristä. Reilu vuosi sitten julkaistussa laajassa Oxfordin, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen empiirisessä tutkimuksessa selvisi, että huostaanotetut tai sijoitetut lapset voivat huonommin, kuin perheisiin jääneet sisaruksensa kaikilla hyvinvoinnin mittareilla (Ylen artikkeli, yle.fi), (tutkimus, nlm.nih.gov). Perheet tarvitsevat tukea kotiin sekä varhais- ja erityispalveluja vastaamaan vanhempien ja lasten haasteisiin. OTT Anja Hannuniemen tutkimuksessa (helsinki.fi), jossa hän tutki pitkittyneitä huoltajuusriitoja, lähes kaikilla 103 perheellä oli lastensuojelun asiakkuus. Vuoroasumisella voidaan vähentää huoltajuusriitoja.
Ehkäisevään työhön olisi ohjattavissa enemmän resursseja, jos huostaanottoja saataisiin vähennettyä. Mielestäni sijaishuoltopaikkojen ei tulisi olla voittoa tuottavia, ja valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää kannustavaksi ja palkita niitä hyvinvointialueita, jotka ohjaavat enemmän rahaa ennaltaehkäiseviin- sekä avopalveluihin.
Lasten oikeudet ry julkaisi viime syksynä sivuillaan toteuttamansa pohjoismaisen yhteishuoltajuuskyselyn tulokset (lastenoikeudet.fi). Vastauksia tuli aikavälillä 30.10.2020-30.10.2022 yhteensä 3500, joista Suomesta 1079 vastausta. Kyselyyn vastanneista isistä suomalaiset isät kokivat eniten syrjintää kaikista Pohjoismaista. 81 % heistä oli joskus tai usein kokenut syrjintää viranomaisten toimesta. Tämä on selkeässä ristiriidassa kansainvälisten sopimusten sekä lakien kanssa.
Lapsen paras on aina kaksi kelvollista vanhempaa.
Lasten oikeudet -yhdistys on perustettu turvaamaan kaikille lapsille perusoikeus omiin vanhempiinsa ja sukulaisiinsa. Yhdistys on Lapsen oikeuksien kansallisen viestintäverkoston jäsen.