Yhteys toisiin ihmisiin, kuuluminen yhteisöihin sekä turvallinen kosketus ovat perustarpeita ihmiselle. Ilman näitä me olemme yksinäisiä, surullisia ja epätoivoisiakin. Me tarvitsemme toisiamme, jotta meillä on hyvä olla. Sinun, minun, kuten lapsenkin on tunnettava olevansa tärkeä, ystävä jollekulle.
Tutkimuksissa on todettu, että lapsille ja nuorille tärkeintä elämässä on se, että on kavereita, eikä kiusata. Mukaan kuuluminen tuo lapselle ilon, turvallisuuden ja merkityksellisyyden tunteen. Jo pienet lapset kokevat vahvasti ystävyyden ja tuntevat paljon rakkautta. Aikanaan nämä läheisyystaidot tulevat olemaan avainasemassa työssä, vapaa-ajalla, ystävyys- ja rakkaussuhteissa. Taidot ovat kauaskantoisia: nuoren, aikuisen tai vanhuksen hyvinvointi ja itsetunto vahvistuvat, kun on ystäviä ja turvallista läheisyyttä.
Opetammeko me suunnitelmallisesti lapsille ystävyys- ja läheisyystaitoja? Miten liitytään yhteen, saadaan ystäviä ja pysytään ystävinä?
Harjoitellaan ystävyyttä
Lapset elävät monenlaisissa ympäristöissä, perheissä ja kulttuureissa. Monet saattavat olla eriarvoisessa asemassa toisiin verrattuna, kun tarkastellaan ystävyystaitoja, tunnetaitoja ja itsetuntoa. Lapset, jotka eivät ole saaneet tukea tai hyviä kokemuksia ystävyydestä, tarvitsevat aluksi paljon kannustusta ja kannattelua aikuisilta.
Rohkaise lapsia tekemään mukaan pääsemisen aloitteita, riippumatta yrityksen lopputuloksesta. Ohjaa lapsi kiinnittämään huomio kokemusten keräämiseen ja ole hänen rinnallaan. Menkää lähemmäs toisia, katselkaa ja kehukaa leikkiä, hymyilkää, ottakaa lelu mukaan. Keksikää yhdessä lähestymisrepliikkejä, kuten ”Teillä on kiva leikki!”.
Yhteisössä jokainen yksilö on arvokas
Kerro lapsille myös miltä yksinäisyys tuntuu ja miten yksinäisen voi pyytää mukaan. Suurin osa ei tiedä, kuinka pahalta tuntuu jäädä ulkopuolelle ja yksin, koska he eivät ole kokeneet sitä itse. Esimerkkien kuuleminen herättää monissa empatian ja halun auttaa: ”En halua, että kenestäkään tuntuu tuollaiselta!”. Ulkopuolelle jättäminen voi tuntua musertavalta.
Kaikki me olemme yksilöllisiä ja omalaatuisia. Näe aikuisenakin monenlaisuus rikkautena – se tuo positiivisia jännitteitä ja hauskuutta päivään. Se opettaa lapsille parhaalla tavalla sosiaalisia- ja tunnetaitoja! Erilaisia piirteitä saa olla, ne eivät ole vikoja. Nosta jokaisen vahvuuksia ja keskity niiden esiin tuomiseen. Älä puheessasi kehota ”sietämään kaikkia, myös niitä, joista ei pidä”, vaan etsimään ystävää kaikenlaisista, monenlaisista, uusista ja jännittävistä ihmisistä.
Turvallinen kosketus
Kaikki lapset tarvitsevat turvallista ja hellää kosketusta. Kosketathan jöröjukkaa yhtä paljon kuin vilkasta livertäjää? Osaathan olla loukkaantumatta lapsen kieltäytyessä kosketuksesta? Lapsen on hyvä saada harjoitella itsemääräämisoikeutta kehoonsa juuri sinun, turvallisen aikuisen kanssa.
Kosketuksella viestitetään lapselle, että tämän keho on arvokas ja ihana. Kosketan sinua hellästi, koska olet tärkeä. Kosketusta vaille jääminen merkitsee yksinäisyyttä ja vähentynyttä turvallisuuden tunnetta.
Lapsen oikeuksien viikon teemana on tänä vuonna lapsen oikeus hyvinvointiin mielen hyvinvoinnin painotuksella. Mieli pysyy terveenä, kun välitämme toisista ja kun meistä välitetään. Kun on ystäviä, lämpimiä ihmissuhteita sekä turvaa ympärillä, elämän kolhut tuntuvat pienemmiltä ja vastoinkäymisiä on helpompi kestää.
Lähteet
Innocenti Report Card 16: Worlds of Influence, Understanding What Shapes Child Well-being in Rich Countries, UNICEF, 2020
Väestöliiton ystävyys- ja läheisyystaidot -verkkosivu: https://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/ystavyys-ja-laheisyystaidot/