Kun pienet, kansainvälistä suojelua hakevat lapset pääsivät kertomaan näkemyksiään hyvästä elämästä, esiin nousi konkreettisia asioita, joita on helppo ottaa huomioon palveluissa.
Millaisia ovat pienen lapsen unelmat, ilot ja surut? Miten lapsi kokee ympäröivän maailman, ja milloin se on hänen mielestään hyvä ja oikeanlainen? Onko koettu maailma erilainen, jos lapsella on taustalla kokemus sodasta, pakomatkasta ja menetyksistä?
Näitä kysymyksiä pohdimme, kun ryhdyimme Suomen UNICEFin, Pelastakaa Lasten ja lapsiasiavaltuutetun yhteistyönä toteuttamaan selvitystä pienten, kansainvälistä suojelua hakevien lasten hyvästä elämästä Suomessa (unicef.fi). Taustalla oli Ukrainan sota ja sen myötä vilkastunut keskustelu pakolaisuudesta, jossa lasten ääni ei kuitenkaan juuri kuulunut.
Pieni, turvaa hakeva lapsi ymmärtää tilanteen usein eri tavoin kuin aikuinen. Lapselle pelkoa tai turvallisuuden tunnetta tai iloa saattavat aiheuttaa yllättävätkin seikat. Lapsi saattaa kokea kohtaamisen sotilaan kanssa myönteisenä, vaikka vanhempaa se pelottaisi. Lapselle lentokoneen ääni saattaa olla pelottava, vaikka kone veisikin turvaan.
Aikuisina saatamme helposti olettaa tietävämme, mitä lapset tarvitsevat ja toivovat. Vaikka osuisimmekin oletuksessamme oikeaan, lasten kokemukseen osallisuudesta ei päästä hyppäämällä yli vaiheesta, jossa lapsi kohdataan aidosti ja omana itsenään.
“Tykkään kissoista. Oma kissa jäi Ukrainaan. Kissan turkkiin kun pisti kasvot, niin murheet unohtuivat. Mummo huolehtii nyt kissasta.”
Osallisuus on lapsen oikeus
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan (unicef.fi) jokaisella lapsella on oikeus ilmaista näkemyksensä kaikissa häntä koskevissa asioissa ja saada se huomioon otetuksi.
Perustuslain mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. Heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Osallisuudelle olennaisista asioista säädetään lisäksi esimerkiksi perusopetuslaissa, nuorisolaissa, kuntalaissa ja lastensuojelulaissa.
Jo hyvin pieni lapsi kykenee muodostamaan näkemyksiä. Lapsen havainnoima maailma on erilainen kuin aikuisen, ja tästä syystä myös lapsen näkemykset ovat usein erilaisia kuin aikuisen. Lapsen näkemyksillä on erityisen suuri merkitys esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan palveluita lapselle. Aikuisella on velvollisuus tarjota lapselle mahdollisuuksia tulla kuulluksi. Nämä mahdollisuudet pitäisi osata tarjota lapselle lapsen tasoisesti.
Pieniä turvaa hakevia lapsia kuullaan kansainvälisestikin vähän, niin myös Suomessa. Selvityksemme tavoitteena oli selvittää näiden pienten lasten näkemyksiä. Selvityksen lähtökohtia olivat lapsen kohtaaminen lapsena, ei maassaolostatuksen kautta. Lisäksi aineiston kerääminen toteutettiin lapsiystävällisesti huomioiden leikin, toiminnallisuuden ja kerronnallisuuden elementtejä. Selvityksen toteutuksessa lapsen ikä tai kielitaito eivät määritelleet sitä, voiko lapsi osallistua.
Liikkuminen ja lelut tuottavat lapsille iloa
Mikä sitten tuottaa hyvää mieltä ja turvallista oloa suojelua Suomesta hakeville lapsille? Tämä on erityisen tärkeä kysymys, kun mietitään niiden lasten hyvinvointia, joilla on taustallaan raskaita kokemuksia.
Selvityksen tuloksissa nousivat esiin selkeät vastaukset. Selvitykseen osallistuneille lapsille iloa tuottavia asioita olivat yleisimmin liikkuminen ja liikuntaleikit ja erityisesti pallolla pelaaminen ja hyppiminen eri muodoissaan. Lasten vastauksissa nousivat esiin myös leikin ja omien tärkeiden lelujen tuoma ilo ja turvallisuuden tunne.
”Minä tykkään hyppiä trampoliinilla paljain jaloin.”
Surua ja pelkoa aiheuttavia asioita olivat sota, sairaudet ja yksinäisyys.
Miten turvaa hakevan lapsen oikeus hyvään elämään varmistetaan?
Suomen UNICEF ja Pelastakaa Lapset kokosivat toimenpidesuosituksia (pdf) selvityksen tulosten pohjalta. Suositusten mukaan lapselle on tärkeää antaa mahdollisuuksia jakaa kokemuksiaan turvallisen aikuisen kanssa, mutta myös osallistua vertaisryhmän toimintaan. Lapselle tulee mahdollistaa asioita, jotka tekevät hänet iloiseksi, ja lapsen unelmia ja toiveita on tärkeää vahvistaa.
Suomesta turvaa hakevien lasten oikeus varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin on turvattava, samoin kuin varmistettava ammattilaisten osaaminen näiden lasten ja heidän perheidensä tukemisessa.
Turvaa hakevien lasten hyvää elämää voi edistää jo palvelujen suunnittelussa. Lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista ja ymmärrystä esimerkiksi leikin merkityksestä lapsen kasvulle ja kehitykselle on tärkeää vahvistaa. Lapselle tärkeää toiminnallisuutta voidaan kohtalaisen helposti ottaa huomioon palveluiden toteutuksessa. Lapsen äänen kuuleminen tulisi olla aina osa kaikkea suunnittelua. Lapset osaavat kyllä kertoa, mikä heille on hyväksi ja tärkeää.
”Minä unelmoin lelusta, etanasta, siinä on monta eri väriä: lilaa ja pinkkiä. Sillä on terävät jalat. Sen nimi on Bitzjei.”
- Elina Weckström ja Anna-Leena Lastikka (2023): Pienet lapset kertovat – Suomesta turvaa hakevien lasten näkemyksiä hyvästä elämästä. (pdf-linkki)
Tekstin lainaukset ovat suoria lainauksia selvityksessä haastatelluilta lapsilta.