Nuori keltaisessa sadetakissa katsoo vakavana kohti kameraa harmaassa maisemassa. Taustalla tehtaan piippuja. Lapsen oikeuksien logo.Ilmastonmuutos näkyy yhä vahvemmin ihmisten elämässä ympäri maailmaa. Sitä kiihdyttävät esimerkiksi yhä kasvava lihantuotanto ja ennätyksellisen korkea kulutus. Tutkijoiden mukaan (hs.fi) biodiversiteetin heikkeneminen, taloudellinen epätasa-arvo ja muut globaalit ilmiöt voivat aiheuttaa monikriisin, mutta ilman yhteiskunnan romahdustakin ilmastokriisi voi aiheuttaa miljoonien ihmisten ennenaikaisen kuoleman. Vaikutukset erityisesti nuorille ovat uhkaavat. Ilmastokriisi on johtanut sään ääri-ilmiöiden yleistymiseen, mikä puolestaan voi vaikuttaa siihen, että lapset eivät voi jatkaa koulunkäyntiä, vaan he voivat joutua esimerkiksi avioliittoon (plan.fi).

Ympäristön pilaantumisen ja sairauksien leviämisen lisäksi ilmastokriisi lisää henkisiä haasteita. Ilmastokriisistä johtuva ilmastoahdistus (ymparistoahdistus.fi) voi heikentää nuorten tulevaisuudenuskoa ja päivittäistä toimintakykyä. Erityisesti kehittyvät maat ansaitsevat tukea ilmastokriisin aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamiseen, sillä kehittyvät maat kärsivät ilmastonmuutoksesta enemmän kuin globaali pohjoinen, joka puolestaan on suuremmassa vastuussa kasvihuonepäästöistä.

Riittävä rahoitus ei toteudu

On selvää, että päättäjien on annettava ilmastokriisiin uskottavampia vastauksia kuin tähän asti. Tämän vuoden COP29-kokouksessa eli Bakun ilmastokokouksessa korostuu erityisesti päätös ilmastorahoituksen määrästä. Rahoituksen on luvattu olevan vuotuisesti vähintään 100 miljardia dollaria, mutta määrän tulisi nousta kokouksessa korkeammaksi. On nimittäin arvioitu, että kehittyvät maat tarvitsevat vuosittain yli miljardi dollaria, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan. Ilmastorahoituksen määrä olisi siis moninkertaistettava uskottavan ilmastopolitiikan tekemiseksi. Plan Internationalin nuorten ilmastoryhmä suositteleekin, että ilmastorahoitus perustuu tunnetuille rahoitustarpeille, ja että rahoitus on julkista, valtioiden maksamaa ja läpinäkyvää.

Myös Suomen COP-ilmastokokousten pääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo, että lämpötilan nousun rajoittaminen Pariisin ilmastokokouksessa sovittuun 1,5 asteeseen vaatii riittävän ja kohdistetun rahoituksen. Nummelin korostaa ilmastoriskien nousseen ja vahinkojen aiheuttavan kustannuksia erityisesti haavoittuvimmilla alueilla, kuten saarivaltioissa (valtioneuvosto.fi)

Ilmastorahoitus on erityisen tärkeä siksi, ettei suurin osa ilmastotutkijoista näe 1,5 asteen tavoitetta enää realistiseksi. Rahoituksella tuetaan välttämätöntä ilmastotyötä, joka pyrkii hillitsemään lämpötilan nousun niin pieneksi kuin se käytännössä on mahdollista.

Ilmastokysymys on myös tasa-arvokysymys

Kehittyvien maiden saama rahoitus on oikeudenmukaista, sillä tutkijoiden mukaan kehittyvillä mailla on kymmenen kertaa suurempi todennäköisyys kohdata ilmastokatastrofi kuin rikkailla mailla (gain.nd.edu). Lisäksi kehittyviltä mailta veisi sata vuotta saavuttaa vauraampien maiden resilienssi. Esimerkiksi Ugandassa ilmastokriisi aiheuttaa äärimmäistä kuivuutta ja rankkasateita sekä  heikentää sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Tasa-arvoa on puolustettava, ja se on otettava huomioon myös ilmastorahoituksen kohdalla. Jotta tyttöjen ja naisten haasteellinen asema ilmastokriisissä otetaan paremmin huomioon, Bakun ilmastokokouksessa tulee edistää Liman ilmastokokouksen sukupuoli-ohjelmaa (unfccc.int). Lapsen oikeuksia ei tule unohtaa ilmastopäätöksiä tehdessä.

Tämän päivän nuoret maksavat hinnan

Plan Internationalin nuorten ilmastoryhmä korostaa, että ilmastorahoituksen tulee edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Esimerkiksi ilmastorahoituksesta koituva velkaantuminen tulee minimoida, sillä kehittyvät maat kamppailevat nyt jo kansainvälisten velkojen kanssa. Kehittyvien maiden tulisi pikemminkin saada velkahelpotuksia, jotta ne voivat panostaa toimintaan ilmastonmuutosta vastaan.

On myös huomattava, että kertyneet velat tulevat nuorten maksettavaksi, mikä asettaa nuoret epäoikeudenmukaiseen asemaan. Koska nuoret ovat usein ilmastotoiminnan kärjessä, heitä ei tule vain kannustaa, vaan myös kohtuuden ja oikeudenmukaisuuden vuoksi tukea taistelussa ilmastokriisin hillitsemiseksi.


  • Lapsen oikeuksien viestinnän teema vuonna 2024 on lapsen oikeus oppimiseen. Lue lisää teemasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *