Kirjoitus: Tietosuoja-asetus tulee, lasten mediakasvatuksen tarve korostuu

EU:n yleisellä tietosuoja-asetuksella, jota aletaan soveltamaan toukokuussa 2018, on merkittävä vaikutus lasten verkkopalveluiden käyttöön ja digitaalisiin toimintamahdollisuuksiin. Asetuksen tavoitteena on ollut parantaa lasten suojaa henkilötietojen käsittelyssä, mikä asettaa uusia vaatimuksia myös lapsille suunnatuille verkkopalveluille. Yksi uusista vaatimuksista on, että alle 16-vuotiaat eivät voi jatkossa käyttää mm. sosiaalisen median palveluita ilman huoltajiensa lupaa. EU:n jäsenmailla on mahdollisuus säätää kansallisesti alemmasta ikärajasta, joka voi alimmillaan olla 13 vuotta.

Tietosuoja-asetuksen toimeenpano on tasapainoilua lapsen suojelun ja osallistumisoikeuden välillä. Mikäli huoltajien lupaa koskeva ikäraja asetetaan korkealle, se vaikuttaa kielteisesti lasten yksityisyyteen ja osallistumisen oikeuteen. Osallisuus digitaalisessa kulttuurissa on lapsille ja nuorille merkittävä osa arkea, ilmaisua, oppimista ja vertaissuhteiden muodostumista. Tästä syystä järjestöt esittivät ikärajan asettamista 13 ikävuoteen yhteisessä kannanotossaan 8.9.2017.

Ikärajan asettaminen on kuitenkin vain yksi lasten oikeuksien toteutumiseen verkkomaailmassa vaikuttava toimenpide. Ennen tietosuoja-asetuksen toimeenpanoa on löydettävä vastauksia moniin muihin avoimeksi jääviin kysymyksiin, jotka liittyvät lapsen oikeuksiin digitaalisissa ympäristöissä. Esimerkiksi useiden verkkopalveluiden ehdot ovat lapsen näkökulmasta vaikeaselkoisia. Lasten tulee saada verkkopalveluissa tarvitsemaansa tietoa ymmärrettävällä tavalla, jotta heille on selvää, mihin ovat sitoutumassa ja mihin heidän henkilötietojaan kerätään. Tätä edellyttää myös tietosuoja-asetus.

Lasten oikeus turvallisiin mediaympäristöihin ja digitaaliseen osaamiseen vaativat pitkäjänteistä työtä ja yhteistä vastuunkantoa. Entistä keskeisempään rooliin nousee mediakasvatus, jonka merkitystä on korostanut myös YK:n lapsen oikeuksien komitea. Mediakasvatus mahdollistaa lapsille ja nuorille verkkopalveluiden turvallisen käytön mielekkäällä tavalla. Panostusta tarvitaan lasten ja nuorten mediakasvatuksen lisäksi huoltajien sekä lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten taitojen vahvistamiseen.

Lapsia ja nuoria ei pidä sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle ajassa, jossa digitaalisuus liittyy entistä vahvemmin mm. tiedonhankintaan ja yhteiskunnalliseen toimijuuteen. Mediakasvatus ja turvallisten verkkopalvelujen kehittäminen vaativat viranomaisten, ICT-yritysten ja kansalaisyhteiskunnan laajaa yhteistyötä. Jotta lapsen oikeuksia verkkomaailmassa voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti, tulee tietosuoja-asetuksen toimeenpanon ja tietosuojalain valmistelussa tehdä perusteellinen lapsivaikutusten arviointi.

Rauna Rahja, suunnittelija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Minna Kylmälahti, asiantuntija, Pelastakaa Lapset ry
Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto