Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään ja kasvuun

Lapsen oikeuksien sopimus kokoaa yhteen näkemyksen lasten hyvän elämän ja kasvun perusedellytyksistä – siis niin perustavanlaatuisina pidetyistä asioista, että niiden turvaamiseksi laadittiin oikeudellisesti velvoittava sopimus. Lapsen oikeuksien sopimuksen valmisteluun osallistuivat hallitukset, kansalaisjärjestöt ja eri alojen asiantuntijat.

Se on laaja-alainen ihmisoikeussopimus, joka sisältää esimerkiksi koulutukseen, terveydenhuoltoon, vanhempien kasvatusvastuuseen, lasten uskonnon- ja ilmaisunvapauteen ja sosiaaliturvaan liittyviä oikeuksia. Yhteensä sopimuksessa on 54 artiklaa. Lue lapsen oikeuksien sopimus kokonaisuudessaan.  

Kuten muutkin ihmisoikeussopimukset, myös lapsen oikeuksien sopimus perustuu käsitykseen jokaisen yhtäläisestä ihmisarvosta. Samat oikeudet kuuluvat siis kaikille lapsille, eikä lasta saa syrjiä esimerkiksi ihonvärin, sukupuolen, kielen, uskonnon, varallisuuden tai vammaisuuden perusteella. Lasta ei saa syrjiä myöskään hänen vanhempiensa (tai muiden huoltajiensa) ominaisuuksien perusteella. Valtiolla on velvollisuus sekä toimia syrjintää vastaan että edistää aktiivisesti yhdenvertaisuutta. Joskus tämä voi tarkoittaa jonkin ryhmän positiivista erityiskohtelua. Lue lisää yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä.  

Erityisen keskeinen osa lapsen oikeuksien sopimusta on sen kolmas artikla lapsen edun ensisijaisuudesta. Se velvoittaa harkitsemaan lasta tai lapsia koskevassa päätöksenteossa aina ensisijaisesti lapsen edun. Lapsen etua arvioitaessa on huomioitava kaikki lapsen oikeudet – sopimuksesta ei voi poimia arviointiin vain mieleisiään tai omaa näkemystä tukevia artikloja. Lue lisää lapsen edusta ja lapsivaikutusten arvioinnista.  

Lapsen oikeuksien perusarvoihin kuuluu myös lapsen oikeus tulla kuulluksi ja vakavasti otetuksi. Siksi sopimus takaa lapselle oikeuden ilmaista mielipiteensä itseään koskevissa asioissa. Tälle näkemykselle on lisäksi annettava lapsen iän ja kehitystason mukainen painoarvo – kyse ei siis ole vain lapsen mielipiteen selvittämisestä.

Lasten näkemysten huomioiminen vaikuttaa myönteisesti lasten itsetuntoon ja kannustaa osallistumaan yhteisten asioiden käsittelyyn. Lapsi, jota arjessa kuullaan, rohkenee myös kertoa, jos aikuiset kohtelevat häntä huonosti – lasten näkemysten vakavasti ottaminen on siis myös keino suojella lapsia. Lue lisää lasten osallistumisesta  

Kun lapsen oikeudet toteutuvat, jokainen lapsi voi elää hyvää elämää ja kasvaa turvallisessa ympäristössä.