Lapsiperheköyhyys on Suomessa monen perheen arkea. Aihe on myös tasaisesti esillä mediassa ja yleisessä keskustelussa, mutta silti asia ei ole vuosien saatossa kohentunut, vaan köyhyyttä kokevien lasten määrä on jopa noussut viime vuosien aikana. Köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen EAPN-FIN-verkoston mukaan, vuonna 2017 köyhiä lapsia oli saman verran kuin vuonna 2007, jolloin luku on ollut korkeimmillaan. Lapsia näissä perheissä on laskentatavasta riippuen 119 000–150 000. Määrän nousuun on vaikuttanut poliittiset päätökset, jotka eivät ole tukeneet lapsiperheiden pärjäämistä yhteiskunnassa.
Lapsiperheköyhyyden taustalla on useita erilaisia elämäntilanteita kuten työttömyyttä, sairauksia, vanhempi on ilman koulutusta, opiskelee tai arki pyörii yhden vanhemman voimin. Muun muassa yhden vanhemman perheillä ja monilapsisilla perheillä on pienituloisuuden myötä suuri riski köyhyyteen. Myös matalapalkkaisten vanhempien perheissä koettu köyhyys on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma.
Köyhyys määrittää koko elämän
Köyhyys vaikuttaa koko perheeseen ja se eriarvoistaa lapsia jo varhaisessa vaiheessa. Perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa laajasti lapsen hyvinvointiin. Vuonna 2018 julkaistiin THL:n ja Turun yliopiston tutkimus, jossa todettiin alle 2-vuotiaana koetun köyhyyden olevan erittäin haitallista lapselle. Vauva-aika on herkkä vaihe, jossa lapsi kehittyy paljon ja jolloin vanhemman kokonaisvaltainen läsnäolo on kehityksen kannalta hyvin tärkeää.
Erityisesti lapsuudessa koettu pitkäaikainen köyhyys vaikuttaa siis pitkälle tulevaisuuteen. Lapsi voi muun muassa kokea ulkopuolisuuden tunnetta verrattuna muihin lapsiin, huolta perheen pärjäämisestä sekä jäädä harrastusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Ongelmat eivät jää lapsuuteen, vaan siirtyvät mukana vaikuttaen lapseen myös aikuisena. On tutkittu, että köyhyyttä kokeneilla lapsilla on aikuisina esimerkiksi enemmän työttömyyttä, kouluttautumattomuutta sekä mielenterveysongelmia kuin muilla aikuisilla.
Järjestöt pitävät huolta lasten oikeuksista
Monet lapsi- ja perhejärjestöt kamppailevat toiminnallaan lapsiperheköyhyyttä vastaan sekä tekevät näkyväksi köyhyyden vaikutuksia lapsiin. Myös Pienperheyhdistyksessä lapsiperheköyhyyteen liittyvät ongelmat näyttäytyvät jatkuvasti toiminnassamme mukana olevien perheiden arjessa ja kokemuksissa. Yhden vanhemman tulot ovat lähes aina pienemmät kuin kahden vanhemman, kun kaikista arjen kustannuksista vastaa vain toinen vanhempi. Riittämätön perusturva, palveluiden vaikea saatavuus sekä korkeat asumisen kustannukset vaikeuttavat perheiden pärjäämistä. Tämä kaikki vaikuttaa suoraan lapsen hyvinvointiin.
Lapsiperheköyhyyttä pyritään järjestöjen toimesta torjumaan lisäämällä kaikkien ihmisten tietoutta lapsilla olevista oikeuksista ja niiden toteutumisesta. Vuodesta 1991 lähtien Suomi on sitoutunut noudattamaan lapsen oikeuksien sopimusta, jonka tarkoituksena on turvata lapsen kasvua ja kehitystä. Vaikka lasten oikeuksien sopimuksella on ollut vaikutusta lasten oikeuksien kehittymiseen ja lapsen aseman vahvistumiseen Suomessa, on yhteiskuntamme toiminnassa edelleen puutteita oikeuksiin liittyen.
Lapsen etu ei tule aina huomioiduksi eikä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mietitä riittävästi, mitä vaikutuksia uudistuksilla tulee olemaan esimerkiksi vähävaraisten lapsiperheiden elämään. Kuinka vakavaksi perheen kiristyvä tilanne voi muuttua, jos apua ja tukea ei ole tarjolla silloin kun perheen tilanne on vaikea esimerkiksi vanhemman mielenterveyden järkkymisen, työttömyyden tai erityislapsen saamisen jälkeen. Kuinka kalliiksi yhteiskunnalle tulee, kun seurauksia yritetään korjata vasta vuosien päästä?
Muutos lähtee poliittista päätöksistä
Kaikilla lapsilla ei ole tasavertaiset lähtökohdat elämään, mutta köyhyys ei saisi määrittää lapsen loppuelämän pärjäämistä. Meidän aikuisten on tartuttava asiaan, lasten tehtävä se ei ole. Lapsiperheköyhyyteen vaikutetaan poliittisilla päätöksillä. Yhteiskunnassamme tulisi nostaa perheiden perusturvaa ja taata kaikille lapsille harrastusmahdollisuudet. Lisäksi perheiden tulisi saada tukea jo varhaisessa vaiheessa ennen ongelmien kehittymistä. Elämän ei pitäisi olla jatkuvaa selviytymistä. Lapsiperheiden hyvinvointi lisää koko yhteiskunnan hyvinvointia.