Suomen valtion raportti lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisesta myöhässä – lapsiasiavaltuutettu, Suomen UNICEF ja Lastensuojelun Keskusliitto vaativat ihmisoikeussopimuksen kunnianpalautusta.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Vain Yhdysvallat on sopimuksen ulkopuolella. Suomi on lisäksi ratifioinut sopimuksen kolme valinnaista lisäpöytäkirjaa: koskien lasten osallistumista aseellisiin selkkauksiin, lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa sekä lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on ylin sopimuksen noudattamista ohjaava ja valvova toimielin, jolle valtioiden tulee raportoida lapsen oikeuksien ja lasten hyvinvoinnin tilasta.. Raportointi tapahtuu viiden vuoden välein, ja vastauksena komitea antaa sopimusvaltioille päätelmiä ja suosituksia lapsen oikeuksien edistämiseksi. Raportointi on keskeinen valvonnan keino.
Suomen yhdistetyn 5. ja 6. määräaikaisraportin määräpäivä oli heinäkuussa 2017. Tästä on pian kaksi vuotta. Suomi on antanut viimeisimmän lapsen oikeuksien sopimusta koskevan määräaikaisraporttinsa komitealle vuonna 2008. Tämän lisäksi sopimuksen kahta lisäpöytäkirjaa koskevat määräaikaisraportit ovat myöhässä.
Olemme huolestuneita Suomen muuttuneesta suhtautumisesta kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiinsa. Suomi on perinteisesti sitoutunut vahvasti lapsen oikeuksien sopimukseen ja halunnut olla myös lapsen oikeuksien mallimaa. Tästä yhtenä osoituksena on aikaisemmin ollut kunniakkaasti hoidettu raportointi. Suomi antaa tällä ennen näkemättömällä myöhästymisellä kuvan, että se ei enää piittaa lapsen oikeuksista eikä YK:n sopimusvelvoitteista.
Tuomas Kurttila
Lapsiasiavaltuutettu
Inka Hetemäki
Vaikuttamis- ja ohjelmatyön johtaja, Suomen UNICEF
Hanna Heinonen
Toiminnanjohtaja, Lastensuojelun keskusliitto