Asiantuntijakirjoitus 10.11.2017: Vertaisarvioinnilla lisää osallisuutta sijaishuoltoon

Asiantuntijakirjoitus 10.11.2017

Vertaisarvioinnilla lisää osallisuutta sijaishuoltoon

Lastensuojelun sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan puutteita on tuotu esille systemaattisesti jo pidemmän aikaa. Nuoret ovat kertoneet nuorten foorumeissa toivovansa tehokkaampaa ja heidän näkemyksiään enemmän huomioivaa seurantaa: ”valvotaan turvallisuutta, välittämistä ja sitä, että lapsi saa olla lapsi ja nuori nuori. Lapsen ja nuoren tulee olla turvassa sijaishuollossa.” Jyväskylässä viestit on kuultu: Nuorten Sankarien kehittäjäryhmä kehittää vertaisarviointia lastensuojelun laitoshoitoon lasten osallisuuden ja kuulluksi tulemisen vahvistamisen keinona.

Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on merkittävä vastuu lapsen sijaishuollon toteutumisen seurannasta. Sen lisäksi tarvitaan yksikkökohtaista valvontaa. Myös vertaisarvioinnin idea ja sen kehittäminen ovat tärkeitä ajassa, jossa sote-palveluiden ohjaus- ja valvontakäytännöissä halutaan painottaa yhä enemmän omavalvontaa.

Omavalvonnan ja itseohjautuvan toiminnan arvioinnin lähtökohtana on luottamus palveluntuottajan halukkuuteen arvioida palvelunsa laatua ja lainmukaisuutta. Parhaimmillaan asiakkaat varmaan otetaankin mukaan omavalvontatyöhön. Aina näin ei kuitenkaan tapahdu. Iso kysymys on, miten lasten ja nuorten näkemyksiä kuullaan omavalvontatyössä ja miten sillä voidaan turvata lapsen oikeuksien täysimääräinen toteutuminen sijaishuollossa. Esimerkiksi kasvatuksellisen ohjaustyön ja itsemääräämisoikeuteen puuttuvien rajoittamistoimenpiteiden väliset rajat ovat haastavia sijaishuollossa.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan valtion velvollisuutena on varmistaa, että kaikki lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat laitokset ja palvelut noudattavat toimivaltaisten viranomaisten antamia määräyksiä, jotka koskevat erityisesti turvallisuutta, terveyttä, henkilökunnan määrää ja soveltuvuutta sekä henkilökunnan riittävää valvontaa. Nuorten mukaan henkilökunnan suhteen ”tärkeintä on se, että lapsen ja nuoren kanssa arkea elävät ihmiset ovat sellaisia, joille voi kertoa huolista ja iloista”.

Lastensuojelussa tarvitaan jatkossakin tehokasta viranomaisvalvontaa ja luvanvaraisuus tulee säilyttää ympärivuorokautisissa yksiköissä valvonnan kulmakivenä. Näiden rinnalle on kuitenkin tarpeen kehittää erilaisia lasten ja nuorten sijaishuollon arkeen liittyvien näkemysten ja kokemusten selvittämisen keinoja, joiden avulla saadaan sekä asiakaslasten ja -nuorten aitoa palautetta sytykkeeksi yksikkökohtaisten käytäntöjen kehittämiseen että vahvistetaan asiakasosallisuutta.

Ansa Leinonen, sosiaalipalveluiden valvontakoordinaattori, Nuorten Sankarien kehittäjäryhmä, Jyväskylä

Johanna Barkman, kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry

Susanna Hoikkala, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliittoo