Asiantuntijakirjoitus: Lasten oikeudet eivät toteudu itsestään

Lasten oikeudet eivät toteudu itsestään

Lapsen oikeuksien sopimus on ihmisoikeussopimus, jolla edistetään ja turvataan lasten hyvinvointia. Sen voimaantulosta Suomessa tulee 20. heinäkuuta 25 vuotta. Sopimuksessa turvatut lapsen oikeudet eivät toteudu itsestään. Niiden toimeenpano vaatii paitsi suunnitelmallista toteuttamista myös kansallista lainsäädäntöä ja riittäviä resursseja.

Sopimuksen voimassaolon aikana lasten asema Suomessa on kehittynyt hyvään suuntaan. Lasten kuolleisuus on alentunut ja lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta vähentynyt. Lasten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet ovat vahvistuneet. Päivähoito-oikeus on ulotettu kaikkiin alle kouluikäisiin lapsiin, esiopetukseen osallistuvat lähes kaikki 6-vuotiaat ja koululaisten iltapäivätoiminta on vakiinnutettu. Perhevapaita on kehitetty työn ja perheen yhteensovittamisen parantamiseksi. Nuorten alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat vähentyneet.

Valitettavasti hyvinvointi ei jakaudu tasaisesti, vaan lasten keskinäiset erot ovat kasvaneet. Lapsiperheköyhyys on yleistynyt ja aiempaa useamman lapsen elämään on kasautunut ongelmia, jotka aiheuttavat ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä. Palvelujärjestelmä on pirstaleinen, lapset eivät koe tulevansa palveluissa kuulluiksi eikä tukea saa riittävän varhain. Myös työelämän epävarmuuden ja vaatimusten kasvu vaikuttaa perheiden ja lasten hyvinvointiin.

Huolestuttavaa on, että monet viimeaikaiset päätökset heikentävät lasten oikeuksia ja siten lasten hyvinvointia. Esimerkiksi päiväkotien ryhmäkokoja suurennetaan ja päivähoito-oikeutta rajataan. Koulutuksesta ja erityisesti toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta leikataan, vaikka lähes joka viidennellä nuorelta aikuiselta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Lapsilisän indeksisidonnaisuus lakkautettiin juuri, vaikka lapsilisän taso on huomattavasti pienempi kuin 20 vuotta sitten. Alkoholipolitiikkaa vapautetaan, vaikka se lisää alkoholihaittoja myös lapsiperheissä.

Hallitusohjelmassa luvataan ottaa käyttöön lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. On välttämätöntä, että vaikutukset arvioidaan ennen kuin päätökset tehdään. Arvioinnin on perustuttava lapsen oikeuksien sopimukseen. Arvioinnin tulokset on myös otettava huomioon päätöksenteossa. Lisäksi on arvioitava eri päätösten yhteisvaikutuksia lasten ja lapsiperheiden asemaan.

Julkisella vallalla on velvollisuus turvata lasten oikeudet myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on kahdessa viime vuonna antamassaan lausunnossa todennut, että lapsiperheiden asemaan vaikuttavat uudistukset eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa eri uudistusten yhteisvaikutukset muodostuvat perheille kohtuuttomiksi. Perustuslakivaliokunta edellytti myös, että hallitus seuraa tarkoin lainsäädännön toimeenpanoa, jotta lasten oikeudet eivät käytännössä vaarannu. Toivottavasti tämä viesti otetaan vakavasti.

Esa Iivonen
johtava asiantuntija
Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kirsi Pollari
erityisasiantuntija
Lastensuojelun Keskusliitto