Korona-syksynä kaikki on mahdollista! Perustuslaista nimittäin paljastuu pykälä, jonka mukaan yli 12-vuotiaalla henkilöllä ei ole oikeutta toimia päättävässä julkisessa virassa. Tämän seurauksena kaikki kansanedustajat, ministerit ja presidentti saavat potkut ja heidät korvataan lapsilla. Mitä sitten tapahtuu – siitä kertoo Ylen lastenohjelmien tuottama 12-osainen Lasten tasavalta -draamakomedia.
Lasten tasavallan synty
“Opetusneuvos Kristina Kaihari oli oikeastaan se henkilö, joka sysäsi koko Lasten tasavallan kampanjan alulle. Opetusneuvos Kaihari oli tavannut Lasten tasavallan lapsinäyttelijöiltä ja kuullut heiltä, että Ylen Lastenohjelmissa on tekeillä lastendraama, jossa valta hoitaa maan asioita on lapsilla”, sarjan tuottaja Jyrki Laaksonen kertoo.
“Pian meille TV-sarjan tekijöille tuli kutsu tulla vierailemaan Opetushallituksessa ja selvisi, että Lasten tasavalta voisi toimia isona houkuttimena ja mahdollisuutena saada nuoret kiinnostumaan yhteiskunnallisista aiheista ohjelman myötä. Vierailun jälkeen myös meille TV-sarjan tekijöille vahvistui ajatus siitä, että ohjelman teemat vaikuttaminen, päätöksenteko, somekäyttäytyminen sekä ilmastonmuutos ovat niin isoja asioita, että ohjelma yksin ei enää riitä. Viihdyttävän TV-sarjan lisäksi se voitaisiin ymmärtää myös nuoria herättävänä ja jopa “valistavana” tuotantona yhteiskunnallisten asioiden ja päätöksentekoprosessien parissa”, Jyrki Laaksonen sanoo.
Aidon osallisuuden vaikeudesta
Osallisuus on merkittävä asia koulun arjen kannalta. Kun lapset kokevat saavansa vaikuttaa omaan arkeensa koulussa esimerkiksi laatien yhteisiä sääntöjä, lisääntyy koulussa koettu viihtyvyys. Nuorelle tärkeä osa vaikuttamista on myös tunne osallisuudesta.
Aidosti osallinen tilanne mahdollistaa lapselle ja nuorelle tilan, jossa hänen on mahdollista tulla tunnustetuksi omana itsenään ja arvokkaana osana ympärillä olevaa yhteisöä. Ja kääntäen, jos kokemus vaikuttamisesta on vuodesta toiseen se, ettei mikään muutu yrittämisestä huolimatta, jää kokemus vaikuttamisen merkityksellisyydestä melko valjuksi. Miksi edes vaivautua, kun mikään ei kuitenkaan muutu?
Vaikuttaminen vaatii myös aikaa. Monesti muutokset ja ideoiden vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluttua, jolloin esimerkiksi koulussa kokonainen ikäluokka on jo siirtynyt opintiellään eteenpäin -jääden kokonaan paitsi ideoidensa vaikuttavuudesta.
Vaikka mahdollisuuksia vaikuttamiseen tuodaan esiin koulussa, edelleen iso osa nuorista kokee vaikuttamisen olevan jotain, mitä saa tehdä vasta, kun täyttää 18 vuotta. Kouluterveyskyselyn (2019, thl.fi) mukaan 19% yläkoulun 8.- ja 9. luokkalaisista koki, etteivät he saaneet ilmaista mielipidettään koulussa. Ja neljä prosenttia kaikista 4. ja 5.-luokkalaisista ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä, 8. ja 9.-luokkalaisten sekä lukion 1. ja 2. -luokkalaisten kohdalla vastaava osuus on yli kymmenen prosenttia.
Lisäksi osa lapsista ei myöskään koe perinteisiä vaikuttamisen keinoja itselleen omana tapana olla mukana vaikuttamassa. Omien luokkakyselyideni perusteella perinteinen päätöksenteko ja byrokratia koetaan hitaaksi ja vaikeaksi: ”Ketä tän pitäis kiinnostaa.”
AIkuisten tehtävänä on toki kertoa, miksi virallisen päätöksenteon pitää olla moniportaista ja kaikki näkökulmat huomioivaa. Moni nuori kuitenkin kokee somen olevan houkuttelevampi kanava oman asian ajamiseen – ja usein myös vaikuttavampi – kuin perinteisten vaalien tai äänestämisen. Nopealla kyselyllä jokaisesta ikäluokasta löytyy jonkin alan influensseri, vloggaaja tai tiktok-tähti. Miksi siis vaivautua äänestämään, jos oman asiansa saa eteenpäin epävirallisia kanavia käyttämälläkin?
Koulukampanja ja haastekalenteri – neljä vaikuttavaa viikkoa
Tämä ongelmavyyhti mielessämme aloimme suunnitella Jos sä saisit päättää?!- kampanjaa. Haluttiin kokeilla, miten ohjelma taipuisi osaksi opetusta ja tavallista koulupäivää. Entäpä jos lapset saisivat päättää myös reaalimaailmassa? Kampanjan tavoitteena on innostaa koululaisia ekaluokkalaisesta ysiluokkalaiseen osallistumaan ja tutustumaan päätöksentekoon sekä vahvistaa koululaisten osallisuutta ja osallistumista edistävää demokraattista ja yhteisöllistä toimintakulttuuria.
Kantavana ajatusleikkinä kampanjassa on, millainen maailma olisi, jos lapset saisivat päättää.
Kampanjan ensimmäisellä viikolla Suomi herätetään huomaamaan lapset ja kampanja, kun keskiviikkona 28.10. koko Suomi täyttyy lasten tasavallan opaste- ja huomiomerkeistä. Toisella viikolla tehdään koululaisaloitteita, kolmannella viikolla äänestetään Lasten tasavallan kouluvaaleissa ja viimeisellä viikolla juhlitaan YK:n lapsen oikeuksien sopimusta viettämällä tulevaisuuden koulupäivää.
Kampanjan aikana tehdyt haasteet ja niistä tehdyt tuotokset, videot, kuvat, giffit jne. pääsevät myös esiin Lasten tasavallan sivulla (yle.fi) ja Ylen kanavilla. Näin lasten vaikuttamisesta tulee näkyvää ja onnistumisia jaetaan ennennäkemättömällä tavalla.
Se, mitä kampanjan aikana tehdään kouluissa, selviää Haastekalenterista (yle.fi). Haastekalenteri on valmis materiaali oppitunneilla käytettäväksi. Sen sisällöt linkittyvät opetussuunnitelman laaja-alaisiin kokonaisuuksiin ja monen eri oppiaineen sisältöihin. Haastekalenteri ei ole kuitenkaan oppiainesidonnainen vaan sitä voi käyttää myös monialaisen oppimiskokonaisuuden tai ilmiöviikon suunnittelun pohjana.
Se sisältää myös paljon valmista materiaalia, joka on helppo ottaa käyttöön oppitunneilla. Haastekalenterin rinnalla voi myös käyttää Lapsen oikeuksien viikon valmiita materiaaleja, jolloin tekemistä löytyy varmasti eskarista ysiluokkalaiseen!
Vaikka kampanjan ajatus vallan antamisesta lapsille ja nuorille voi tuntua pelottavalta, niin tässä on mahdollisuus siihen, että he kokevat tulleensa aidosti kuulluksi sekä nähdyksi. Onnistumisen kokemus – siitä jää palo vaikuttaa myös tulevaisuudessa aktiivisena kansalaisena.
Jos sä saisit päättää -kampanja pähkinänkuoressa:
- 4 viikkoa kestävästä koulukampanja, joka toteutetaan haastekalenterin (yle.fi) muodossa.
- Kaksi Areenassa esitettävää suoraa keskusteluohjelmaa, joista ensimmäinen ke 28.10. starttaa kampanjan ja toinen ke 18.11. päättää sen.
- Koululaisaloitteet, joilla koululainen voi ehdottaa minkä tahansa asian, tavan tai säännön esille nostamista ja huomioimista. Kaikki kampanjan aikana kerätyt koululaisaloitteet luovutetaan keskiviikkona 18.11.2020 Areenan suorassa keskusteluohjelmassa oikeusministerille.
- Valtakunnallinen kouluvaali, jonka aikana koululaiset järjestävät itse vaalitoimistot kouluihinsa ja äänestävät, minkä kouluaineen he ottaisivat mukaan autiolle saarelle. Vaalitulos julkistetaan keskiviikkona 18.11. Areenan suorassa keskusteluohjelmassa
- Areenan suorat koululive-lähetykset: Koululive vierailee joka viikko yhdessä kampanjaan osallistuvassa koulussa. Koululive seuraa alkuviikon luokan ja oppilaiden edesottamuksia päivittäisissä haasteissa ja kokoaa ne sitten yhdeksi paketiksi perjantaisin Areenan suorassa koululive-lähetyksessä klo 10–11.
Kampanja toteutetaan yhteistyössä Opetushallituksen, Opetusministeriön, Oikeusministeriön, OAJ:n, Allianssi Ry:n, Opinkirjon ja Lapsen oikeuksien viestintäverkoston kanssa.