”Mun täytyy päästä aamulla kouluun.”
Hetkeksi sähköistynyt liike eteisessä pysähtyi. Tyttö seisoi kynnyksellä samalla pelokkaan ja määrätietoisen näköisenä. Vilkaisimme työparini kanssa toisiimme ja ovella seisovaan poliisiin. Kaiken kodissa vallitsevan kaaoksen keskellä, keskellä yötä, pienen ihmisen hätä seuraavasta koulupäivästä oli paljonpuhuva ja riipaiseva.
Lapsen oikeus opetukseen on yksi tunnetuin ja keskeisin lapsen oikeuksista. Jokainen YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen ratifioinut valtio on sitoutunut järjestämään lapsille maksuttoman perusasteen koulutuksen, joka perustaitojen lisäksi opettaa kunnioittamaan perus- ja ihmisoikeuksia, kansallisia arvoja, muita kulttuureja ja elinympäristöä. Hyvä koulu tarjoaa niin tiedollista kuin sydämen sivistystä.
Suomalaisen koulun keskeisin pyrkimys on ollut hyvän opetuksen järjestäminen jokaiselle lapselle. Tätä mahdollisuuksien tasa-arvoa on vaalittu läpi uudistusten ja yhteiskunnan muutoksen. Samalla on ymmärretty, etteivät lapset pinnistele kouluun samanlaisista lähtökohdista. Vanhemmilta perityt ominaisuudet, äidin raskaudenaikaiset elintavat, pikkulapsivaiheen huolenpito ja kasvuympäristön virikkeet vaikuttavat siihen, miten lapsi koulussa pärjää.
Koulussa menestyvät parhaiten lapset, joiden kotona on koulutetut vanhemmat, kirjoja ja taidetta. Vuosien varrella tällaisten tekijöiden yhteys esimerkiksi pisa-tuloksiin on vahvistunut. Havainnot ovat herättäneet kiivasta keskustelua kännyköistä, inkluusiosta ja opetussuunnitelmasta. Osansa ovat saaneet myös naisopettajat, maahanmuuttajat ja kurin puute, joita koulutuksen professori Juhani Rautopuro kutsuu ”kestoepäillyiksi”. Tutkijat ovat tuloksetta yrittäneet korostaa kotitaustan merkitystä ja muistuttaa, että koulun keinot tasoittaa kotitaustan vaikutusta ovat rajalliset.
”Koulu on enemmän”
Koulun merkitystä ei voi kuitenkaan mitata vain koulumenestyksen näkökulmasta. Aivan liian vähän puhutaan koulun sivistyksellisestä ja sosiaalisesta tehtävästä. Minä väitän, että koulu on erityisen tärkeä niille lapsille, joiden kotona ei ole koulutettuja vanhempia, kirjoja ja taidetta. Vieläkin tärkeämpi se on lapsille, joiden kotona on kaoottista, turvatonta ja näköalatonta. Parhaimmillaan koulussa on ystävien verkosto, koulutettuja ja lasten kanssa työskentelystä motivoituneita aikuisia, selkeä järjestys ja arjen rytmi, jotka kaikki tuovat turvallisuutta ja täsmällisyyttä elämään. Tutkija Tomi Kiilakoski on viisaasti todennut, että koulu on enemmän. Tämän ymmärtämiseksi riittää, että kuvittelee yhteiskunnan ilman koulua. Millainen paikka se olisi?
Tämän kaiken sanominen ei tarkoita, että sälyttäisin sosiaalihuollon tehtäviä koulun harteille. Riittää, että koulu tekee perustehtävänsä hyvin. Tästä suoriutumiseen koulu tarvitsee tuekseen yhteiskunnan, joka tukee koteja ja vanhemmuutta. Ja jokainen lapsi tarvitsee tuekseen vanhemmat, jotka korostavat koulun merkitystä silloinkin, kun heillä itsellään on elämän korttipakka sekaisin.
Yöllä lastenkotiin lähtevälle tytölle saatoin kertoa, että hän kyllä pääsee kouluun – jos ei heti seuraavana aamuna, niin ainakin sitä seuraavana. Niin me pakkasimme koulurepun mukaan. Hänelle koulu oli se ympäristö, joka avasi ikkunoita mahdollisuuksien avaruuteen. Ehkä jopa uuteen elämään.
- Lapsen oikeuksien viestinnän teema vuonna 2024 on lapsen oikeus oppimiseen. Lue lisää teemasta.
Kiitos kirjoituksesta. Kaikki työ peruselämän ja tavallisen arjen tukemiseen on tärkeää. Valitettavasti tavallisuus ja rutiinit saattavat olla monelle saavuttamaton toisille taas merkityksetön elämän arvo. Arvostakaamme pieniä ,merkityksellisiä asioita arjessamme ja jaetaan hyvää ympärillemme kaikessa ja kaikille.Puhutaan koulua ja opettajia tukien ja heitä arvostaan. Koulu on lapselle tärkeä.
Kiitos mukavasta palautteestasi! Muiden arvostaminen ja tukeminen on tosiaan tärkeää. Arjessa pienetkin hyvät teot voivat toisille olla todella merkityksellisiä.