- Matalimman tulotason maissa erityisesti teinitytöt tippuvat koulusta aiemmin ja toisen asteen koulutuksen aloittaa harvempi tyttö.
Lähde: Plan Internationalin teettämä selvitys tyttöjen oikeuksien tilasta maailmassa, syksyltä 2022: https://plan.fi/wp-content/uploads/2022/10/IDG-10-Year-Report-FINAL_Sep22.pdf - 42 % tytöistä on joutunut häirinnän kohteeksi sosiaalisessa mediassa.
Lähde: Plan Interational Suomen vuonna 2020 teettämä tutkimus: https://plan.fi/artikkelit/suurtutkimus-maailmanlaajuisesti-58-ja-suomessa-42-tytoista-on-joutunut-hairityksi-sosiaalisessa-mediassa/ - Naiset tienaavat keskimäärin 16 % vähemmän kuin miehet.
Lähde: https://www.tilastokeskus.fi/tup/tasaarvo/perustietoja-sukupuolten-tasa-arvosta.html -> Palkkaero 2020: naiset 84 senttiä ja miehet 1 euro.
Koronapandemia ja ilmastokriisi ovat heikentäneet entisestään tyttöjen oikeuksia globaalisti. Viime vuosina lapsiavioliitot ja tyttöjen kohtaama väkivalta ovat lisääntyneet, ja yhä useampi tyttö on joutunut lopettamaan koulunkäynnin.
Kuulun Planin lastenhallitukseen, joka on 11–18-vuotiasta nuorista koostuva vaikuttajaryhmä. Tapaamme kerran kuussa ja suunnittelemme monenlaisia projekteja, tapahtumia ja somekampanjoita. Työskentelemme erityisesti tasa-arvon edistämisen parissa ja unelmoimme yhdessä maailmasta, jossa tyttöjen oikeudet toteutuvat kaikkialla.
Jotta unelma tasa-arvoisesta maailmasta voisi koskaan käydä toteen, täytyy tyttöjen oikeuksia puolustaa entistäkin kunnianhimoisemmin. Kokosimme kansainväliseksi tyttöjen päiväksi paketin ideoita, jotka meidän mielestämme täytyy toteuttaa, jotta tasa-arvo toteutuisi paremmin ympäri maailmaa.
Koulutus on jokaisen ihmisoikeus
Vaikka tytöt pääsevät nykyään aloittamaan koulunkäynnin yhtä usein kuin pojat, päättyy tyttöjen koulupolku edelleen liian usein poikia aikaisemmin. Matalimman tulotason maissa erityisesti teinitytöt tippuvat koulusta aiemmin ja toisen asteen koulutuksen aloittaa harvempi tyttö.¹
Oppivelvollisuuden täytyy toteutua ympäri maailman, eikä oppiminen saa olla kiinni sukupuolesta tai taloudellisesta tilanteesta. Kun tyttöjen koulutukseen panostetaan, kaikki voittavat: tyttöjen koulutus vähentää köyhyyttä, vaurastuttaa yhteiskuntia ja edistää globaalia oikeudenmukaisuutta.
Tärkeää on myös se, mitä koulussa opitaan. Tyttöjen ympäri maailmaa tulee saada oppia omista oikeuksistaan. On mahdotonta vaatia omien oikeuksien toteutumista, jos ei osaa tunnistaa niitä. Lisäksi omien ja muiden rajojen kunnioittaminen sekä ennakkoluulojen ja oletusten tunnistaminen ovat tärkeitä, mutta eivät edelleenkään itsestäänselviä taitoja. Suomessakin on tässä petrattavaa, sillä kavereideni kanssa terveystiedon opetuksesta juteltuani kävi ilmi, että monen mielestä suostumuksen tärkeydestä ei ole puhuttu koulussa lähes ollenkaan. Uskon, että maailma olisi paljon parempi paikka, jos jokainen oppisi toisten kunnioittamista jo ensimmäisistä kouluvuosista lähtien.
Turvallinen tila kaikille
Meistä jokaisella on oikeus olla turvassa niin kotona, ulkona kaduilla kuin internetissäkin. Planin kansainvälisen tutkimuksen mukaan 42 % tytöistä on joutunut häirinnän kohteeksi sosiaalisessa mediassa.² Häirintä vahingoittaa tyttöjen elämää monella tavalla. Se hiljentää tyttöjä ja saa heidät pelkäämään henkisen ja fyysisen turvallisuutensa puolesta.
Häirinnän pelko luo myös tilanteen, jossa nuoret naiset ja vähemmistöjen edustajat eivät uskalla tuoda ääntään ja mielipiteitään kuuluviin. Demokratia on vaarassa, jos vain tiettyjen ihmisryhmien edustajat pääsevät vaikuttamaan. Jokaisella tulee olla oikeus tulla kuulluksi ja kertoa mielipiteensä ilman hiljentämistä.
Jotta tämä toteutuisi, täytyy meidän mielestämme sosiaalista mediaa valvoa enemmän ja häirintää sekä kiusaamista ennaltaehkäistä. Somealustoilla on vastuu moderoida keskusteluja ja luoda kaikille turvallinen tila tuoda mielipiteitään esille netissä. Häirinnän uhrien on saatava apua matalalla kynnyksellä ja heidän sanaansa täytyy luottaa. Jokainen aktiivisesti sosiaalisen median alustoilla toimiva auttaa ilmiantamalla kiusaamista ja puolustamalla sen uhreja.
Eroon haitallisista normeista
Jo päiväkoti-ikäisenä minulla ja muilla lapsilla oli vahvat mielipiteet siitä, mikä oli tyttöjen ja mikä poikien väri, vaate tai leikki. Myöhemmin tällaiset kirjoittamattomat säännöt muuttuvat normeiksi siitä, millainen tytön tai pojan pitää olla, miltä hänen kuuluu näyttää ja millaisia töitä naisten ja miesten kuuluu tehdä. Jos normiin ei sopeudu, voi ihmettelevien sanojen ja katseiden lisäksi saada osakseen myös kiusaamista ja häirintää.
Tällaiset ennakkoluulot ja normit ohjailevat edelleen yhteiskuntaamme sen joka osassa. Suomessa ammattialat jakautuvat hyvin vahvasti sukupuolen mukaan, mikä on osasyy myös siihen, että naiset tienaavat keskimäärin 16 % vähemmän kuin miehet.³ Normit estävät meitä olemasta sellaisia kuin olemme ja tukevat epätasa-arvoisia rakenteita.
Normeja täytyy purkaa aktiivisesti ympäröiviin epäkohtiin puuttuen. Jokainen voi puuttua sukupuolinormeja vahvistavaan puheeseen ja auttaa siinä, etteivät haitalliset oletukset siirry seuraaville sukupolville. Kannustetaan kaikkia toteuttamaan unelmiaan tasavertaisesti riippumatta siitä, millaisia ne ovat!
Seuraava askel on se, että ideamme muuttuvat sanoista teoiksi. Tyttöjen oikeudet eivät enää voi odottaa, vaan tasa-arvoa on puolustettava vuoden jokaisena päivänä. Tyttöjä ei saa unohtaa myöskään poliittisia päätöksiä tehdessä, ja me nuoret toivomme, että kevään eduskuntavaaleissa valitut päättäjät ovat tyttöjen puolella koko seuraavan vaalikauden ajan.