YK:n lapsen oikeuksien komitean uusin yleiskommentti nro 26 (2023) lapsen oikeuksista ja ympäristöstä sekä erityisesti ilmastonmuutoksesta, nostaa ympäristökriisit lapsenoikeuskysymykseksi.
Kun vuonna 1989 voimaan tullutta YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta laadittiin, ei ympäristöä huomioitu kovinkaan monessa sen artiklassa. Sopimuksen voimaantulon jälkeen lapsen oikeuksien ja ympäristönsuojelun yhteyttä on kuitenkin alettu ymmärtää paremmin, ja ympäristökriisit sekä niiden aiheuttamat haasteet lasten oikeuksien toteuttamiselle edellyttävät yleissopimuksen dynaamisempaa tulkintaa.
Uusi yleiskommentti on sitova ohjeistus siitä, mitä valtioiden on tehtävä suojellakseen lapsen oikeuksia puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön. Kommentissa korostetaan, että puhdas ja kestävä ympäristö on lapsen oikeus jo itsessään, mutta lisäksi se on edellytys muidenkin lapsen oikeuksien toteutumiselle. Kommentin mukaan ilmastokriisi koskettaa useita yleissopimuksen artikloja, esimerkiksi oikeutta syrjimättömyyteen (artikla 2), lapsen etua (artikla 3), oikeutta elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artikla 6), oikeutta tulla kuulluksi (12 artikla), ilmaisunvapautta, yhdistymisvapautta ja rauhanomaista kokoontumisvapautta (13 artikla ja 15 artikla) sekä vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvan lapsen oikeuksia (30 artikla).
”Haluaisin sanoa [aikuisille], että me olemme tulevat sukupolvet, ja jos te tuhoatte maapallon, missä me sitten elämme!?” (Yleiskommentti nro 26)
Yleiskommentin laatimisen taustalla on lasten pyrkimykset kiinnittää huomio ympäristökriiseihin, ja kommenttia laatiessaan komitea kuuli lapsia ympäri maailmaa. Kommentin taustalla onkin yhteensä yli 16 000 lapsen ääni ja huoli siitä, millaisessa maailmassa heidän tulevaisuutensa on. Kommentissa korostetaan, että lasten ääni on merkittävä maailmanlaajuinen voima ympäristönsuojelussa ja lapsen edun tulee olla ensisijainen harkintaperuste ympäristöön liittyvien päätösten tekemisessä ja toimeenpanossa.
Lasten näkemykset on otettava huomioon ympäristöä koskevassa päätöksenteossa ja kaikkien ympäristöön liittyvien lakien, hankkeiden ja päätösten yhteydessä tulee tehdä lapsivaikutusten arviointi. Valtion on myös varmistettava, että yhdistymisvapauteen tai ympäristömielenosoituksiin osallistumiseen ei sovelleta muita kuin lain sallimia ja tarpeellisia rajoituksia.
“Kuinka te kehtaatte!”
Tutkimusten mukaan lapset ja nuoret ympäri maailmaa kokevat erittäin suurta huolta ilmastokriisistä ja lasten ympäristöaktivismi on lisääntynyt. Vuonna 2018, 15-vuotias Greta Thunberg osoitti mieltä Tukholmassa valtiopäivätalon edustalla saadakseen huomiota ilmastonmuutokselle. Kun Thunberg vuonna 2019 kutsuttiin puhumaan YK:n ilmastokokoukseen, puheen toistuva fraasi oli: “Kuinka te kehtaatte!”. Syyskuussa 2023 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin aloitti käsittelyn tapauksessa, jossa kuusi portugalilaista nuorta haastoi 32 valtiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen riittämättömistä toimista ilmastonmuutosta vastaan. Nuorten mukaan hallitusten toimettomuus ilmastonmuutoksen torjumiseksi rikkoo heidän ihmisoikeuksiaan ja syrjii nuoria.
Maailmassa, jossa tieto liikkuu vauhdilla ja on kaikkialla, ovat uutiset ympäristökatastrofeista ja niiden seurauksista hetkessä kaikkien – myös lasten nähtävissä. Samoin on myös tieto siitä, mitä pitäisi tehdä, mitä olisi jo pitänyt tehdä. Lasten ei pitäisi joutua käyttämään kallisarvoista lapsuuttaan ympäristökatastrofeista huolehtimiseen. Niissä – kuten niin monissa muissakin asioissa – lapsilla pitäisi olla oikeus luottaa siihen, että tämän päivän aikuiset tekevät lasten tulevaisuuden kannalta parhaat ratkaisut, lasten näkemykset huomioiden ja lapsen etu ensisijaisena harkintaperusteena.
- Lue yleiskommentti kokonaisuudessaan täältä: Yleiskommentti nro 26 (lapsiasia.fi)
- Tutustu myös Lapsen oikeuksien viikon 7.–9. luokille suunnattuun Ilmasto ja lapsen oikeudet -tehtävään