Lapsen oikeuksien viestinnässä juhlitaan tänä vuonna jokaisen lapsen oikeutta kuulua. Kuuluminen voidaan nähdä lapsen ja nuoren mahdollisuutena tulla kuulluksi eli ilmaista itseään sekä kuulua itselle tärkeisiin yhteisöihin. Kehittämistyössä kuuluminen merkitsee kuitenkin enemmän kuin kertaluontoisen kuulemisen toteuttamista.
Lapset ja nuoret ovat Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) rahoitettavassa kehittämistyössä uusia tulokkaita. Käynnissä olevan EU:n rakennerahastokauden kansallisessa ohjelmassa heidät huomioidaan ensimmäistä kertaa omalla teemalla: Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta (LANUPE).
Haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret määritellään ESR+-kielessä hankkeiden ”lopullisiksi hyödynsaajiksi”. Käytännön kehittämistyössä heidät nähdään kuitenkin aktiivisina kehittäjinä ja kumppaneina. Yhteistyöhön pyritään tavoittamaan mahdollisimman moniääninen lasten ja nuorten joukko. Näin varmistetaan myös, että lapset ja nuoret voivat aidosti hyötyä hankkeista ja niiden tuloksista.
Toiminnan kohteista aktiivisiksi toimijoiksi
Lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehittävissä valtakunnallisissa ja alueellisissa ESR+ 4.3 -hankkeissa yhteistyötä lasten ja nuorten kanssa kuvataan usein kumppanuuden, vastavuoroisuuden sekä yhteisen vision tai prosessin käsitteillä. Kuuluminen merkitsee siis enemmän kuin kertaluontoisen kuulemisen toteuttamista. Tavoitteena on kehittää yhdessä lasten ja nuorten kanssa palveluita ja toimintamalleja, jotka lisäävät arkisia kuulumisen kokemuksia.
Lasten ja nuorten ääni kuuluu ESR+ 4.3 LANUPE -hankkeissa kaikissa kehittämistyön vaiheissa suunnittelusta arviointiin. Hankkeissa hyödynnetään lapsilta ja nuorilta aiemmin kerättyä tietoa, toteutetaan työpajoja ja dialogeja, tehdään yhteistyötä kehittäjä- ja vaikuttajaryhmien kanssa sekä kutsutaan lapsia ja nuoria ohjausryhmien jäseniksi. Lapset ja nuoret osallistuvat esimerkiksi ammattilaisille suunnattujen koulutusten suunnitteluun.
ESR+ 4.3 LANUPE -hankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota kehittämistyöhön osallistuvien lasten ja nuorten yhdenvertaisuuteen, ja haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä tavoitetaan esimerkiksi järjestöjen olemassa olevan toiminnan kautta. Monipuoliset osallistumistavat ovat tärkeitä, ja menetelminä käytetään esimerkiksi Topaasia-hyötypeliä sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskävelyitä. Myös sillä on merkitystä, miten eri ihmisryhmät näkyvät hankkeiden viestinnässä ja muussa toiminnassa.
Lähtökohtana yhdenvertainen kohtaaminen
Lasten ja nuorten yhdenvertainen kuuluminen kehittämistyössä edellyttää lisäksi huomion kiinnittämistä kehittäjien ja muiden aikuisten toimintaan vaikuttaviin normeihin, oletuksiin, ihmiskäsityksiin ja asenteisiin. Jokaisen lasten ja nuorten palveluja kehittävän on hyvä pohtia esimerkiksi, millaisina toimijoina hän lapset ja nuoret näkee. Kuten Lea Pulkkinen (2018) on todennut, myös yhteiselle, eri alojen ammattilaisten toimintaa ohjaavalle lapsikäsitykselle olisi tarvetta.
Lasten ja nuorten palveluita kehittävät ESR+ 4.3 -hankkeet ovat osoittaneet, että niiden toiminta pohjautuu lapsikäsitykseen, jossa korostuu aktiivinen toimijuus, pystyvyys ja mahdollisuus kumppanuuteen kehittäjien kanssa. Kun yhteistyötä ohjaavat lisäksi moninaisuutta arvostava kohtaaminen, joustavuus sekä mahdollisimman avoin tutustuminen kehittämistyöhön kutsuttaviin lapsiin ja nuoriin, syntyy uusien oivalluksien lisäksi usein myös kuulumisen kokemuksia – sanan molemmissa merkityksissä.
Lisätiedot:
Käynnissä olevat ESR+ 4.3 LANUPE -kehittämishankkeet
Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo
SOS-Lapsikylän kehittämissuunnittelijat Kati Honkanen ja Venla Eirola työskentelevät hankkeiden tukena Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatiossa (ESR+)
