Yhteiset leirit ja retket ovat monille yhden vanhemman perheen lapsille ja nuorille vuoden kohokohtia. Niissä on jotain erityistä: tuntuu lomalta, seikkailulta, näkee uusia paikkoja ja saa uusia kavereita.
Yhdessä syömisen, jakamisen ja keskustelun kulttuuria luodaan arjen keskellä. Ensimmäinen edellytys on, että päivästä etsitään sellainen hetki, jolloin kaikki saadaan saman pöydän ääreen yhtä aikaa.
Maija on yksi niistä tuhansista lapsista, joiden arkeen vanhemman vankeus vaikuttaa, mutta joita ei tunnisteta palveluissa tai yhteisöissä, sillä heidän tilanteistaan ei tiedetä tarkemmin. Vankien määrä on kasvanut ja siksi...
Minulta kysytään usein, mikä yhdistää rikos- ja päihdekierteessä olevia nuoria. Yhtä oikeaa vastausta ei ole, sillä jokaisen nuoren tarina on yksilöllinen, monimutkainen ja useiden sattumien summa. Silti yksi piirre nousee...
Niin koulun arjessa toimivien kuin sitä kehittämään pyrkivien ammattilaisten soisi ajattelevan, että koulu kuuluu jokaiselle lapselle hänen kyvyistään, taustastaan ja motivaatiostaan riippumatta.
Kun kuulevaan perheeseen syntyy kuulovammainen lapsi, se tulee usein vanhemmille täytenä yllätyksenä. Moni kuuleva vanhempi kokee diagnoosin kuultuaan ymmärrettävästi hämmennystä ja huolta. Millaiselta lapseni tulevaisuus näyttää?
Lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehittävissä ESR+ 4.3 -hankkeissa yhteistyötä lasten ja nuorten kanssa kuvataan usein kumppanuuden, vastavuoroisuuden sekä yhteisen vision tai prosessin käsitteillä.
”Kuulua” on mainio verbi. Se voi tarkoittaa äänen kuulumista tai joukkoon kuulumista – ja vammaisten lasten oikeuksien valossa ne liittyvät itse asiassa hyvinkin tiiviisti yhteen.
Varhaiskasvatus ei ole vain lastenhoitoa, vaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon yhdistävää toimintaa, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.
Ilmastonmuutos näkyy yhä vahvemmin ihmisten elämässä ympäri maailmaa. Sitä kiihdyttävät esimerkiksi yhä kasvava lihantuotanto ja ennätyksellisen korkea kulutus.
