Puhutaan tunteista

15 min

Yhteinen alustus

Opettaja järjestää lyhyen tunnekierroksen, jonka aikana jokainen oppilas saa sanoa mitä tunnetta tuntee juuri nyt. Oppilas voi myös sanoa ohi, jos ei tunnista omaa tunnettaan tai ei halua kertoa sitä muille.

Jos haluatte, voitte vaihtoehtoisesti katsoa yhdessä elokuvan Inside Out trailerin (media-avain.fi) ja keskustella yhdessä, mitä tunteita videossa oli esillä.

Toteutus tasolle 1, esim. 3.–4. luokka:

Opettaja muistuttaa oppilaita siitä, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja jokaisella on tunteita, eikä niitä tarvitse koskaan hävetä.

Lapsen oikeuksiin kuuluu tuntea turvallisuutta. Jokainen tarvitsee ainakin yhden turvallisen aikuisen. Opettaja voi kysyä lapsilta, milloin he tuntevat turvallisuutta. Entä milloin heillä ei ole turvallinen olo?
Jokaisella lapsella on oikeus elää ja olla turvassa. Aina näin ei ole. Keskustellaan siitä, millaiset tilanteet (sota, konfliktit, ilmastonmuutos) voivat heikentää lasten turvallisuutta.
Myös pelko on tunne, vaikka se tuntuukin joskus isommalta. Jokaista meitä pelottaa jokin. Mikä oppilaita pelottaa? Uskaltavatko he puhua siitä?

Miten pelkoja voi helpottaa?

Opettaja muistuttaa oppilaita siitä, että omia tai toisten pelkoja ei tule koskaan vähätellä, olivat ne sitten pieniä tai suuria, todellisia tai mielikuvitusta. Aikuisten tehtävä on aina suojella lasta ja helpottaa heidän pelkojaan. Mitä ajatuksia oppilailla on siitä, miten peloista selviytymistä voi helpottaa? Mikä heitä auttaa pelkojen kanssa?
- Esimerkiksi puhuminen toisten kanssa, piirtäminen, luotettavalle aikuiselle kertominen…
Ovatko jotkut asiat turhia pelkoja? Millaisia ne ovat?

Toteutus tasolle 2, esim. 5.–6. luokka:

Opettaja muistuttaa oppilaita siitä, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja jokaisella on tunteita, eikä niitä tarvitse koskaan hävetä. Opettaja ohjaa keskustelua tunteista, turvallisuudesta ja peloista valiten oheisista ehdotuksista luokalle sopivat aiheet.

Lapsen oikeuksiin kuuluu tuntea turvallisuutta. Jokainen tarvitsee ainakin yhden turvallisen aikuisen. Opettaja voi kysyä lapsilta, milloin nämä tuntevat turvallisuutta. Entä milloin heillä ei ole turvallinen olo?
Jokaisella lapsella on oikeus elää ja olla turvassa. Aina näin ei ole. Tuleeko oppilaille mieleen tilanteita (sota, konfliktit, ilmastonmuutos), jotka voivat heikentää lasten turvallisuutta?
Pelko on tunne, johon voi liittyä fyysisiä reaktioita. Opettaja voi kysyä oppilailta, minkälaisia fyysisiä reaktioita pelkoon liittyy (esimerkiksi jähmettyminen, nopea sydämen syke, hikoilu, tärinä ja nopea hengitys).
Pelon tarkoituksena on ollut ihmisen kehityshistorian aikana auttaa ihmistä selviytymään ympäristössä, joka on ollut täynnä vaaroja. Pelon tunne on ollut ihmiselle merkittävä ja arvokas väline eloonjäämisen. Sen tehtävänä on muun muassa auttaa ennakoimaan vaaraa ja valitsemaan taistelu- tai pakoreaktio. Pelko ei siis ole turhaa.
Sekä aikuiset että lapset pelkäävät erilaisia asioita. Mikä oppilaita pelottaa tai on pelottanut pienenä? Uskaltavatko he puhua siitä?

Menneisyydessä koettu pelko voi nousta esille nykyhetken samantapaisessa tilanteessa ja sama fyysinen reaktio voi herätä, vaikka todellista vaaraa ei olisi. Myös ajatukset tulevista tapahtumista tai tuntemattomista ilmiöistä herättävät pelkoja. Tunnistavatko oppilaat nämä ilmiöt?