
Mitä ovat ihmisoikeudet
Ihmisoikeudet ovat kaikille ihmisille yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia, jotka on määritelty kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Kaikki ihmisoikeudet koskevat myös lapsia ja lisäksi lasten oikeudet on turvattu erillisellä Lapsen oikeuksien yleissopimuksella.
Ihmisoikeussopimukset ja valtion rooli
Kun valtio ratifioi eli saattaa voimaan ihmisoikeussopimuksen, se sitoutuu noudattamaan sopimusta. Valtion on sekä edistettävä aktiivisesti ihmisoikeuksien toteutumista että suojeltava ihmisiä oikeuksien loukkaamiselta.
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset määrittelevät kansainvälisesti perusoikeuksille tavoitellun vähimmäistason. Kansallinen lainsäädäntö voi kuitenkin tarjota oikeuksille ihmisoikeussopimuksia perusteellisempaa ja pidemmälle menevämpää suojaa.

Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle
Ihmisoikeudet ovat kaikille yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia. Ne ovat luonteeltaan perustavanlaatuisia, luovuttamattomia, jakamattomia ja yleismaailmallisia.
- Perustavanlaatuisuus tarkoittaa, että vain todella tärkeät oikeudet ovat ihmisoikeuksia.
- Luovuttamattomuus tarkoittaa, että ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle hänen ihmisarvonsa vuoksi, eikä niitä voi ottaa tai antaa pois.
- Jakamattomuus tarkoittaa, että eri oikeudet muodostavat kokonaisuuden, jossa jokainen oikeus on lähtökohtaisesti yhtä tärkeä. Minkään oikeuden loukkaamista ei siis voi perustella toisella ihmisoikeudella, vaikka niiden välillä voidaankin joskus joutua tekemään punnintaa.
- Yleismaailmallisuus tarkoittaa, että vaikka esimerkiksi kulttuurien ominaispiirteet voidaan ottaa ihmisoikeuksien toimeenpanossa huomioon, ei ihmisoikeusloukkauksia voi perustella kulttuurilla.

Miten ihmisoikeuksien toteutumista valvotaan?
Ihmisoikeussopimusten toimeenpanon valvontamekanismit määritellään yleensä itse sopimuksissa. Useimmiten sopimuksella on perustettu erillinen juuri kyseistä sopimusta valvova valvontaelin. Esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa valvoo lapsen oikeuksien komitea.
Ihmisoikeussopimusten toimeenpanon valvonta tapahtuu pääasiassa valtioiden toimittamien määräaikaisraporttien käsittelyn kautta. Määräaikaisraporteissa valtio esittelee sopimusten kansallista toimeenpanoa. Joihinkin sopimuksiin (kuten lapsen oikeuksien sopimukseen) sisältyy myös yksilövalitusoikeus.
Artiklat jotka liittyvät aiheeseen
18 Artikla
1. Sopimusvaltiot pyrkivät parhaansa mukaan takaamaan sen periaatteen tunnustamisen, että vanhemmat vastaavat yhteisesti lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Vanhemmilla tai tapauksesta riippuen laillisilla huoltajilla ja holhoojilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Lapsen edun on määrättävä heidän toimintansa.
2. Tässä yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien takaamiseksi ja edistämiseksi sopimusvaltiot antavat vanhemmille ja muille laillisille huoltajille asianmukaista apua heidän hoitaessaan lastenkasvatustehtäväänsä sekä huolehtivat lastensuojelulaitosten ja -palvelujen kehittämisestä.
3. Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin toimiin taatakseen, että työssäkäyvien vanhempien lapsilla on oikeus hyödyntää heille tarkoitettuja lastenhoitopalveluita ja -laitoksia.
Lapsen vanhemmilla on vastuu lapsen kasvatuksesta ja hoidosta. Valtion ja kuntien täytyy auttaa, jos lapsen perhe tarvitsee välttämätöntä apua.
17 Artikla
Sopimusvaltiot tunnustavat joukkotiedotusvälineiden tärkeän tehtävän ja takaavat, että lapsi saa tietoa monenlaisista kansallisista ja kansainvälisistä lähteistä, erityisesti niistä, joiden toiminta tähtää hänen sosiaalisen, hengellisen ja moraalisen hyvinvointinsa sekä ruumiillisen terveytensä ja mielenterveytensä edistämiseen. Tässä tarkoituksessa sopimusvaltiot:
a) rohkaisevat tiedotusvälineitä levittämään lapsen sosiaalista ja sivistyksellistä kehitystä edistävää ja 29 artiklan hengen mukaista tietoa ja aineistoa;
b) rohkaisevat kansainvälistä yhteistyötä erilaisista sivistyksellisistä, kansallisista tai kansainvälisistä lähteistä olevan tällaisen tiedon ja aineiston tuottamiseksi, vaihtamiseksi ja levittämiseksi;
c) rohkaisevat lastenkirjojen tuottamista ja levittämistä;
d) rohkaisevat tiedotusvälineitä kiinnittämään erityistä huomiota vähemmistöryhmiin kuuluvien tai alkuperäiskansojen lasten kielellisiin tarpeisiin;
e) rohkaisevat kehittämään asianmukaisia ohjelmia lasten suojelemiseksi heidän hyvinvoinnilleen vahingolliselta tiedolta ja aineistolta muistaen 13 ja 18 artiklojen määräykset.
Lapsella on oikeus saada tietoa ja seurata tiedotusvälineitä monipuolisesti. Aikuisten täytyy suojella lasta tiedolta, joka vahingoittaa häntä.
16 Artikla
1. Lapsen yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti eikä hänen kunniaansa tai mainettansa saa laittomasti halventaa.
2. Lapsella on oikeus lain suojaan tällaiselta puuttumiselta ja halventamiselta.
Lapsella on oikeus yksityisyyteen. Lapsen tai hänen perheensä mainetta ei saa laittomasti halventaa. Lapsen saamiin viesteihin ei saa puuttua mielivaltaisesti. Viesteihin voi kuitenkin puuttua, jos ne ovat laittomia ja vahingoittavat lasta.