Suomi raportoi lapsen oikeuksien komitealle
YK:n lapsen oikeuksien komitea seuraa ja valvoo sitä, kuinka lapsen oikeudet eri maissa toteutuvat. Suomi raportoi komitealle määräajoin lapsen oikeuksien tilasta ja siitä, millaisiin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Raportoinnin jälkeen komitea antaa Suomelle suosituksia kehittää lasten asemaa.
Määräaikaisraportoinnissa komitea tutustuu sopimusvaltion lapsenoikeustilanteeseen
Jokaisen sopimusvaltion on raportoitava komitealle niistä toimenpiteistä, joilla lapsen oikeuksia on pantu täytäntöön. Määräaikaisraportoinnin avulla komitean on tarkoitus saada mahdollisimman kattava käsitys sopimuksen noudattamisesta ja sopimuksen noudattamiseen liittyvistä ongelmista kussakin sopimusvaltiossa. (Artikla 44, Artikla 45)
Raportointi toteutuu määräajoin ja tiettyä prosessia noudattaen. Prosessi sisältää kirjallisten raporttien käsittelyn lisäksi suullisia kuulemistilaisuuksia. Komitea kuulee sopimusvaltion edustajien lisäksi muita toimijoita, kuten lapsia, kansalaisjärjestöjä ja UNICEFia. Suomessa lapsiasiavaltuutettu (valtioneuvosto.fi), eduskunnan oikeusasiamies (oikeusasiamies.fi) sekä kansalaisjärjestöt (lskl.fi) antavat kaikki oman raporttinsa.
Raportoinnin jälkeen komitea antaa valtiolle päätelmiä ja suosituksia siitä, miten lasten asemaa tulisi parantaa. Valtion tulee saattaa nämä päätelmät ja suositukset laajasti eri tahojen tietoon ja toimeenpanna saadut suositukset. Seuraavassa määräaikaisraportissaan valtion tulee kertoa, miten se on edistänyt komitean esille ottamia asioita. Komitealla ei kuitenkaan ole velvoittavaa seurantamekanismia valtioille annettujen päätelmien ja suositusten seurantaan.
Suomi sai komitealta suosituksia vuonna 2023
Suomi on antanut viimeisimmän määräaikaisraporttinsa lapsen oikeuksien komitealle vuonna 2019. Komitea on antanut viimeisimmät Suomea koskevat päätelmät ja suositukset (pdf) vuonna 2023.
Osan suosituksista komitea antoi kiireellisinä. Kiireellisenä annetut suositukset koskevat yhdenvertaisuutta, lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, mukaan lukien seksuaalinen riisto ja hyväksikäyttö, perheestään erillään eläviä lapsia, vammaisia lapsia, turvapaikanhakija-, pakolais- ja maahanmuuttajalapsia sekä lapsia koskeva lainkäyttöä
Suomen aikaisemmat raportit lapsen oikeuksien komitealle ovat vuosilta 1994, 1998, 2003 ja 2008. Suomen aikaisemmin jättämät määräaikaisraportit ja Suomen saamat päätelmät ja suositukset löytyvät ulkoministeriön sivuilta.
Kaipaatko lisätietoa?
Alla olevien linkkien avulla voit tutustua komitean Suomelle antamiin suosituksiin eri kielillä, muihin valvontamekanismeihin ja YK:n lapsen oikeuksien komiteaan.
