Usein kysyttyä

Miksi on olemassa erillinen lapsen oikeuksien sopimus? Eivätkö yleiset ihmisoikeussopimukset koske lapsia?

Kaikki ihmisoikeudet kuuluvat myös lapsille. Erillisen lapsen oikeuksien sopimuksen laatiminen kertoo ihmisoikeusymmärryksen kehittymisestä: on tunnistettu, etteivät kaikkien oikeudet toteudu yhtäläisesti ja siksi on nähty tarpeelliseksi vahvistaa oikeuksien toteutumista erillisillä sopimuksilla.

Lapsen oikeuksien sopimukseen on kirjattu paljolti samoja oikeuksia kuin yleisiin ihmisoikeussopimuksiin, mutta myös sellaisia oikeuksia, jotka kuuluvat vain lapsille. Esimerkiksi velvoite lapsen edun ensisijaiseen harkintaan sekä oikeus lepoon ja leikkiin ovat oikeuksia, jotka on turvattu erityisesti lapsille. Lapsen oikeuksien sopimuksella halutaan vahvistaa lapsen oikeuksia – ei viestiä, että lasten oikeudet olisivat vähäpätöisempiä. Lue lisää lapsen oikeuksista osana ihmisoikeuksia.

Miten lapsen etu määritellään?

Lapsen oikeuksien näkökulmasta lähtökohta lapsen edun määrittelylle on pyrkiminen ratkaisuun, jossa lapsen kaikki oikeudet toteutuvat mahdollisimman täysimääräisesti.

Lapsen etua ei kuitenkaan koskaan saa käyttää perusteena kieltää lapselta hänelle kuuluvia oikeuksia – esimerkiksi ruumiillista kurittamista ei koskaan voida tulkita lapsen edun mukaiseksi. Lue lisää lapsen edusta.

Lapsilla on paljon oikeuksia. Entä lasten velvollisuudet?

Ihmisoikeuskasvatuksen keinoin kasvatetaan lapsia, jotka sekä tuntevat omat oikeutensa ja kunnioittavat muiden oikeuksia, että osaavat näitä molempia tarvittaessa myös puolustaa. Lue lisää ihmisoikeuskasvatuksesta.

Miksi lapsia pitää kuulla, eikö kuitenkin ole aikuisten tehtävä päättää asioista?

Lapsen näkemysten selvittämisessä ei ole kyse päätösvallan ja -vastuun siirtämisestä aikuiselta lapselle.  Lopullisen päätöksen lapsen asioista tekee aina aikuinen ja on tärkeää, että lapselle myös kerrotaan tämä. Lapsi ei saa luulla, että hänellä on vastuu päätöksen tekemistä.

Lapsella on aina oikeus myös olla kertomatta omaa näkemystään. Lapsen näkemys tulee huomioida osana harkintaa – ikä- ja kehitystason mukaan. Lasten kuulemista puoltavat monet muutkin näkökulmat: lasten näkemysten huomioiminen vaikuttaa myönteisesti lasten itsetuntoon ja kannustaa aktiivisuuteen.

Kyse on myös lapsen suojelusta: lapsi, jonka näkemyksiä arjessa kuullaan, osaa ja uskaltaa myös kertoa aikuiselle, jos häntä kohdellaan huonosti. Lue lisää lapsen näkemysten kunnioittamisesta.

Mitä tapahtuu, jos valtio rikkoo lapsen oikeuksia?

Ihmisoikeuksien kansainvälinen valvonta ei aina ole yhtä tehokasta kuin mitä lapsen oikeuksien toteutuminen edellyttäisi. Esimerkiksi lapsen oikeuksien komitean suositusten sivuuttamisesta ei koidu valtioille oikeudellisia seuraamuksia.

Seurannan ansioista lapsenoikeusloukkaukset eivät kuitenkaan jää piiloon ja esimerkiksi media ja järjestöt voivat pyrkiä vaikuttamaan niin, että valtio muuttaa toimintaansa. Lue lisää raportoinnista.