Mediassa on käyty pitkään keskustelua lasten digilaitteiden käytöstä suhteessa oppimiseen. Erityisesti puhelinten käyttö koulupäivän aikana on herättänyt huolta. Hallitus onkin kertonut tekevänsä tarvittavia lainsäädäntömuutoksia (julkaisut.valtioneuvosto.fi) rajoittaakseen mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana.
Lapsen oikeuksien sopimuksen (pelastakaalapset.fi) mukaan lapsella on oikeus oppia ja saada tietoa. Lisäksi lapsella on oikeuksia digitaalisissa ympäristöissä. Digiympäristöt voivat tarjota “luotettavia lähteitä viralliseen ja epäviralliseen oppimiseen, arkioppimiseen, vertaisoppimiseen sekä omatoimiseen opiskeluun” (Yleiskommentti nro 25, lapsiasia.fi (pdf)).
Digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet ovat monipuolistaneet oppimisen keinoja ja kanavia – koskaan aiemmin ei ole voinut esimerkiksi opetella uusia kieliä niin innostavasti kuin pelien, videoiden ja muiden mediasisältöjen kautta. Myös Opetushallitus (pdf) muistuttaa digilaitteiden useista hyödyistä oppimisen tukena.
Julkinen keskustelu lasten digilaitteiden käytöstä ja oppimisesta tuntuu kuitenkin hyvin huolilähtöiseltä. Usealla voi mennä sekaisin kaksi eri asiaa: digilaitteiden hyödyntäminen pedagogisessa tarkoituksessa ja niiden oppimistilanteita häiritsevä käyttö. Seurauksena on pahimmillaan se, että keskustelu digiympäristöjen ja oppimisen suhteesta vääristyy. Jos asenne on, että digilaitteet lähtökohtaisesti vain vaikeuttavat oppimista, voi moni lapsi menettää mahdollisuuden hyödyntää digiä oppimisen tukena.
Lasten ääntä on tärkeä kuulla
Valitettavan usein myös lapsen ääni jää kuulematta. Pelastakaa Lasten vuonna 2022 julkaisemassa selvityksessä (pdf) kävi ilmi, että lähes 70 % lapsista arvioi digilaitteiden parantaneen eniten heidän uusien tietojen ja taitojen oppimistaan. Laitteiden käyttö voi lisäksi tukea erityisen haavoittuvassa asemassa, esimerkiksi neurokirjolla olevien tai vammaisten lasten oppimista.
On tärkeää, että digilaitteiden vaikutuksista oppimiseen tuotetaan tutkimusta. Myöskään teemaan linkittyviä haasteita ja huolia ei saa ohittaa. Tämä teksti ei otakaan kantaa siihen, mikä olisi kouluille ja kodeille paras ratkaisu. Se muistuttaa, että lapsella on oikeus oppia ja olla osa digitalisoituvaa yhteiskuntaamme.
Lapset tarvitsevat aikuisten tukea, rajoja ja ohjausta
Voisi sanoa, että digilaitteet ovat hyvä renki mutta huono isäntä; lapset tarvitsevat tukea, rajoja ja ohjausta digilaitteiden tasapainoisessa ja turvallisessa käytössä. On aikuisten vastuulla varmistaa, että lapset saavat parhaat mahdolliset eväät kasvaakseen osaaviksi digikansalaisiksi ja mahdollisuuksia hyödyntää laitteita oppimisen tukena. Tähän tärkeään tehtävään myös kasvattajat tarvitsevat apua.
Pelastakaa Lasten digitaalinen Huippula-palvelu (huippula.fi) tarjoaa kouluille ja kodeille laadukkaita ja ilmaisia oppi- ja tukimateriaaleja paremman digiarjen tueksi. Palvelun käyttövalmiit ja laadukkaat materiaalit toimivat hyvänä keskustelunavauksena ja tukena digilaitteiden hyötyjen maksimoimisessa ja haittojen minimoimisessa.
(Digi)oppimisen iloa jokaiselle syksyyn!
- Lapsen oikeuksien viestinnän teema vuonna 2024 on lapsen oikeus oppimiseen. Lue lisää teemasta.