Lapsen osallisuuden lisääminen kouluissa on perusopetuksen opetussuunnitelman keskeinen periaate. Osallisuuden kautta kehittyvät niin lapsen yhteiskunnalliset taidot kuin demokraattinen toimintakin.
Tavoitteena on opetella oman mielipiteensä ilmaisemisen lisäksi yhteistyötaitoja ja kompromissien tekemistä, eli sitä, ettei oma ehdotus voi aina voittaa. Osallisuuden toimintatavat ja käytännöt tulee kehittää yhdessä oppilaiden kanssa, ikä- ja sivistystaso huomioon ottaen.
Lapsen näkemyksiä kuullaan koulun toimintaa kehittäessä
Lapsen osallisuudella tarkoitetaan koulussa esimerkiksi sitä, että kaikki lapset otetaan mukaan koulun toiminnan suunnitteluun ja heidän näkemyksiään kuullaan koulun toimintaa kehitettäessä.
Lapsilähtöisessä, osallistavassa ja vuorovaikutteisessa oppimisympäristössä lapset ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa, kehittämässä toimintatapoja alusta alkaen.
Osallisuus tarkoittaa toimintaa, jossa myös lapset voivat asettaa tavoitteita, keskustella ja pohtia eri ratkaisuja ja jossa he voivat olla mukana tekemässä päätöksiä.
Kaikissa kouluissa on omanlaisensa toimintakulttuuri. Kaikissa kouluissa on kuitenkin tärkeää edistää oppilaiden omaa aktiivisuutta. Siten koulu oppimisympäristönä valmistaisi lapsia ja nuoria aktiiviseen rooliin yhteiskunnassa.
Suomen kouluissa on jo pitkään ollut olemassa osallisuutta tukevia muodollisia rakenteita kuten oppilaskuntia ja oppilaiden edustajia mukana koulujen johtokunnissa tai muussa hallinnossa. Pelkkä edustuksellinen osallisuus ei kuitenkaan ole riittävää. Jokaisella oppilaalla on oikeus osallisuuteen. Muodollinen osallisuus jättää usein ulkopuolelle esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset, vammaiset tai muuten erityisiksi määritellyt lapset.
Kaikille lapsille on tarjottava mahdollisuus osallisuuteen
Lapsen oikeus osallisuuteen tarkoittaa, että kaikille lapsille on tarjottava osallisuuden mahdollisuus.
Lapsen oikeus osallisuuteen koulussa saa perustansa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta. Siinä määritellään muun muassa lapsen oikeus ilmaiseen peruskoulutukseen sekä oikeus ilmaista näkemys itseään koskevissa asioissa.
Suomessa lapsen osallistumisoikeutta tuetaan kohtuullisesti. Parannettavaa meillä silti on, sillä YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea kiinnittämään huomiota lasten osallistumisjärjestelmien vahvistamiseen edelleen. Komitea on kehottanut Suomea lisäämään työkalupakkiinsa myös lapsivaikutusten arvioinnin, jonka olisikin syytä olla systemaattinen osa kaikkea päätöksentekoa.