Koronaviruksen aiheuttamasta vakavasta terveysuhasta vanhusväestölle on puhuttu paljon julkisuudessa. Vaikka koronavirus ei tämän hetkisen tiedon mukaan muodosta suurimmalle osalle lapsia välitöntä vakavaa terveysuhkaa, koronaviruspandemialla on kuitenkin huomattavia vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja arkeen.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on varoittanut koronakriisin vakavasti fyysistä, emotionaalisista ja psyykkisistä vaikutuksista lapsiin ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen.
Haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilanne vaatii erityistä huomioita
Lapset eivät muodosta yhtä yhdenmukaista ryhmää, vaan koronakriisin vaikutukset ovat erilaisia eri lapsiin. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilanne vaatii erityistä huomiota.
Ei riitä, että lapsiväestöä tarkastellaan yleisellä tasolla, vaan on tunnistettava lapsiryhmät, joiden hyvinvoinnin turvaaminen koronakriisissä vaatii erityistä panostusta. Tällaisia lapsiryhmiä ovat esimerkiksi vammaiset ja pitkäaikaissairaat lapset – mukaan lukien psyykkisistä tai neuropsykiatrisista oireista kärsivät lapset – vähävaraisissa perheissä elävät lapset, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset sekä turvapaikanhakijalapset.
Vaarana on, että kriisitilanne vahvistaa lasten eriarvoistumiskehitystä. Lasten eriarvoistumisen torjunta vaatii valtiolta ja muulta julkiselta vallalta aktiivisia toimia, joiden tulee olla tehokkaita ja jatkua riittävän pitkään.
Päätökset yhteiskunnan toimintojen sulkemisesta ja rajoittamisesta vaikuttavat merkittävällä tavalla lasten oikeuksiin. Mitä pidempään sulut ja rajoitukset, kuten päiväkotien ja koulujen sulkemiset, ovat voimassa sitä suurempia niiden vaikutukset ovat ja sitä pidempään niiden aiheuttamien vaurioiden korjaaminen kestää.
Sulkujen ja rajoitusten hyötyjä ja haittoja tulee punnita tarkasti ja säännöllisesti. Kun se on terveyden suojelun kannalta mahdollista, niitä tulee heti ryhtyä purkamaan asteittaan.
Lapset eriarvoisessa asemassa
Etäopetuksessa lapset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa sen suhteen, minkälaiset tekniset välineet heillä on käytettävissään ja millaiset mahdollisuudet vanhemmilla on heitä ohjata. Myös lasten toiminnanohjaus ja itseohjautuvuus vaihtelevat suuresti.
Koulutyöskentelyssä haasteena on ollut, että monet kunnat ovat lomauttaneet koulunkäynninohjaajia. Heidän työpanoksensa on tärkeää yhtä lailla etä- kuin lähiopetuksessa niille oppilaille, jotka tarvitsevat oppimiseensa tukea.
Lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluiden aikoja on siirretty tai peruttu ja kasvokkain tapahtuvia tapaamisia vähennetty. Kotiin vietäviä palveluita on vähennetty, mikä heikentää mahdollisuuksia tukea perhettä. Lasten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta on huolestuttavaa, että sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee keskeytyksiä eivätkä palvelut toteudu suunnitellulla tavalla.
Lasten näkemykset otettava huomioon
Lasten ja nuorten omien kokemusten ja näkemysten selvittäminen koronakriisin vaikutuksista heidän arkeensa on tärkeää. Koronakriisi ja sen vaikutukset muodostavat meille kaikille uuden tilanteen. Aikuisilla ei ole riittävästi tietoa sen vaikutuksista lasten hyvinvointiin ja kehitykseen. Sen tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen tarvitaan lasten ja nuorten kuulemista ja heidän näkemystensä huomioon ottamista.
Kansainvälisten järjestöjen kannanottoja ja tiedotteita koronakriisin vaikutuksista lasten oikeuksiin:
YK:n lapsen oikeuksien komitea: https://tbinternet.ohchr.org/Treaties/CRC/Shared%20Documents/1_Global/INT_CRC_STA_9095_E.pdf
YK:n Kestävän kehityksen -ryhmä: https://unsdg.un.org/sites/default/files/2020-04/160420_Covid_Children_Policy_Brief.pdf
UNICEF: https://www.unicef.org/coronavirus/agenda-for-action
Euroopan neuvosto: https://www.coe.int/en/web/children/-/coronavirus-and-children
Eurochild: https://www.eurochild.org/news/covid-19/
Human Rights Watch: https://www.hrw.org/news/2020/04/09/covid-19-and-childrens-rights