Vuosien varrella olen vieraillut erilaisissa kasvun yhteisöissä eri puolilla Suomea. Koulut, päiväkodit ja lastensuojelulaitokset ovat tulleet tutuiksi. Jokainen käynti on merkityksellinen ja mieleenpainuva, mutta toiset kohtaamiset herättävät enemmän tunteita kuin toiset. Viime kuukausina tunteita herättäviä kohtaamisia on ollut useita.
Tänä vuonna lapsiasiavaltuutetun toiminnan painopiste on terveydessä ja lapsen oikeuksissa (lapsiasia.fi). Terveyttä on käsitelty tapaamisissa lasten ja nuorten kanssa. Oikeus terveyteen ei jakaudu tasaisesti laajassa maassamme. Etenkin lasten ja nuorten mielen hyvinvointi on koetuksella.
Pienen kunnan yläkoulussa nuoret pohtivat koulustressiä ja kokivat, että vaatimuksia on liikaa. Keskikokoisen kaupungin alakoulussa kannettiin huolta huumeidenkäytöstä ja kasvuympäristön turvattomuudesta. Päiväkoti-ikäisiä lohduttivat gerbiilit, koirat ja kissat.
Karvaisten eläinten pehmeys oli kaukana, kun alaikäiset vangit kertoivat sellien ovien sulkeutuvan viideltä. Koulukotien nuoret kuvailivat vuosien kierrettä vaihtuvien laitosten käytävillä. Terveyden merkitystä psykoosiin sairastuneiden lasten elämässä en pystynyt edes ottamaan puheeksi.
“Kuultuani lasten näkemyksiä käännyn katsomaan meitä lasten elämässä olevia aikuisia.”
Vaikka monissa kohtaamisissa on ollut hymyä, olen tuntenut voimattomuutta ja surua. Miten on mahdollista, että lapset tässä edistyksellisessä yhteiskunnassa kokevat arjen niin raskaana? Miksi emme kykene auttamaan heitä, vaikka osaamisemme pitäisi olla parempaa kuin koskaan?
Kuultuani lasten näkemyksiä käännyn katsomaan meitä lasten elämässä olevia aikuisia. Näen väsyneitä vanhempia, uupuneita ammattilaisia ja kiireisiä asiantuntijoita. Työelämästä on tullut kiivasta ja vapaa-ajasta suorituskeskeistä, eikä ihmissuhteisiin ole enää aikaa. Elämäntapaan, menestymiseen ja ulkonäköön kohdistuvat odotukset ovat epärealistisia. Seuraan sosiaalista mediaa, television asiaohjelmia ja lehtien palstoja, joissa ihmiset ovat vuorotellen ajojahdin tai pilkan kohteena. Tässä todellisuudessa en ihmettele, että lapset voivat huonosti.
“Lapsen kannalta merkityksellistä on turvallinen arki ja tämän rakentamisessa läheiset aikuiset ovat avainasemassa.”
En halua vähätellä aikuisten ongelmia tai ratkaisujen monimutkaisuutta. Totta on, että elämme todella epävarmaa aikakautta. Lapsen kannalta merkityksellistä on kuitenkin turvallinen arki ja tämän rakentamisessa läheiset aikuiset ovat avainasemassa. Pienilläkin asioilla voi olla ratkaiseva merkitys. Jokainen lapsi, tosi kipeäkin, hyötyy aikuisen huomiosta. Turvallinen vuorovaikutus läheisten ihmisten kanssa edistää mielen hyvinvointia usein enemmän kuin satunnaiset kohtaamiset terapeutin vastaanotolla.
Minulla onkin teille kaikille yksi pyyntö. Kun seuraavan kerran vietät aikaasi lapsen kanssa, ole tilanteessa läsnä. Lupaan, että tämä hetki tekee hyvää myös sinulle.
Lapsiasiavaltuutettu (lapsiasia.fi) edistää ja arvioi lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Valtuutetun tehtävänä on vaikuttaa siihen, että lasten asema ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Lapsiasiavaltuutettu ohjaa lapsen oikeuksien viestintäverkostoa, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto.
Lapsen oikeuksien viestinnän teema vuonna 2023 on lapsen oikeus hyvinvointiin. Lue lisää tiedotteesta.