Tällä viikolla eduskunta käsittelee valtioneuvoston tiedonantoa yhdenvertaisuuden edistämisestä. Tiedonannossa käsitellään erityisesti rasismia. Rasismi kohdistuu myös lapsiin ja nuoriin, ja keskustelun kuulevat myös rasismia kokevat lapset ja nuoret – tämä on jokaisen suuressa salissa puhuvan syytä pitää mielessä.
Eduskunta käy tällä viikolla keskustelua valtioneuvoston yhdenvertaisuutta koskevasta tiedonannosta (julkaisut.valtioneuvosto.fi). Hallitus päätyi tiedonannon laatimiseen kesän aikana käydyn, rasismia koskevan julkisen keskustelun vuoksi. Lastensuojelun Keskusliitto muistutti tiedonantoa valmistelevan työryhmän kuulemisessa (lskl.fi), että rasismi kohdistuu myös lapsiin ja nuoriin ja heikentää heidän hyvinvointiaan – ja että yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen on jokaisen hallituksen velvollisuus.
Rasismi on lapsenoikeuskysymys
Rasismi on Suomessa ongelma – tämän todentavat useat tutkimukset ja selvitykset. Se on myös lapsenoikeuskysymys, sillä rasismi vaikuttaa ja kohdistuu myös lapsiin ja nuoriin. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt tähän erityistä huomiota 2.6. Suomelle antamissaan suosituksissa (um.fi), joissa rasismia ja syrjintää koskevien suositusten osalta edellytetään kiireellisiä toimenpiteitä.
Lapset ja nuoret kohtaavat rasismia arjen eri ympäristöissä, kuten koulussa, julkisilla paikoilla, harrastuksissa ja sosiaalisessa mediassa. Rasismi heikentää lapsen hyvinvointia monin tavoin. Häirintä ja aggressiot aiheuttavat pelkoa ja vähemmistöstressi kuormittaa mieltä. Rasismi sulkee yhteisön ulkopuolelle ja epäinhimillistää. Se nakertaa luottamusta yhteiskuntaan ja viranomaisiin ja heikentää mahdollisuuksia osallistua ja rakentaa omannäköistä elämää.
On tärkeä ymmärtää, ettei rasismi ole tullut Suomeen maahanmuuton myötä. Rasismia kokevat myös Suomessa syntyneet ihmiset, esimerkiksi romanit, saamelaiset ja tummaihoiset suomalaiset.
Yhdenvertaisuussuunnittelun avulla rakennetaan yhdenvertaista yhteiskuntaa
Yhdenvertaisuuden edistäminen ja rasismin vähentäminen vaatii systemaattista työtä. Tämä työ on jokaisen hallituksen tehtävä, sillä viranomaisilla on velvollisuus aktiivisin toimin edistää yhdenvertaisuutta – ei siis riitä, ettei syrji, vaan pitää aktiivisesti tehdä töitä yhdenvertaisuuden eteen. Miten tätä työtä sitten tehdään?
Yksi tärkeimmistä työkaluista on yhdenvertaisuussuunnittelu (yhdenvertaisuus.fi). Sen avulla voidaan tunnistaa syrjintää aiheuttavia tilanteita ja toimintatapoja, sekä suunnitelmallisesti edistää yhdenvertaisuutta. On myönteistä, että valtioneuvoston tiedonannossa luvataan käynnistää ohjelma, jolla tuetaan yhdenvertaisuus- ja tasa–arvo-suunnitelmien toimeenpanoa varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa.
Myös meillä Lastensuojelun Keskusliitossa on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Taannoin suunnitelmaa päivittäessämme tunnistimme mm. sen, että vaikka olemme mukana Romakon työnantajapoolissa (romako.diak.fi), emme kertoneet siitä verkkosivuillamme. Esimerkiksi harjoittelupaikkoja etsivät romaninuoret kohtaavat usein syrjintää ja pooliin kuuluminen on tapa kertoa, että meillä romanitaustainen hakija on rekrytoinneissa samalla viivalla kuin muutkin ja että myös hänelle tarjotaan mahdollisuuksien mukaan harjoittelupaikka.
Rasismia kokeva lapsi tai nuori tarvitsee tukea
Joskus rasistinen teko voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön (yeesi.fi). Lapsen oikeuksien näkökulmasta on tärkeää, että lapsi oppii oikeuksistaan ja tietää, millainen toiminta on väärin ja mitä ei kenenkään kuulu sietää. Tarvitaan myös aikuisia, joihin lapsi luottaa. Aikuisten on osattava puuttua rasismiin ja auttaa lasta oikeussuojakeinojen käytössä. Tämä edellyttää, että aikuinen itse tunnistaa rasismin eikä esimerkiksi yritä selittää lapsen kokemusta pois.
Rasismi on haitallista silloinkin, kun teko ei täytä rikoksen tunnusmerkistöä. On tärkeää, että lasten ja nuorten parissa toimivat osaavat tukea rasismia kokevia lapsia ja nuoria sekä rakentaa turvallisia ympäristöjä, joissa syrjintään puututaan. Tämä vaatii usein täydennyskoulutusta (thl.fi). Tarvitaan myös turvallisia paikkoja rasismikokemusten käsittelemiselle. Tällaista tarjotaan esimerkiksi Yeesi ry:n Muudi-vertaisryhmissä (yeesi.fi).
Ilmainen keino rasismin torjuntaan
Tällä viikolla käytävää keskustelua seuraavat myös rasismia kokevat lapset ja nuoret. Toivon että kansanedustajat muistavat heidät ja pohtivat, miltä omat puheenvuorot suuressa salissa kuulostavat näiden lasten ja nuorten korvissa. Päättäjien on ymmärrettävä roolinsa ja vastuunsa sekä päättäjinä että esimerkkeinä. Valtioneuvoston tiedonannossa ministerien, kansanedustajien ja muiden poliittisten toimijoiden erityisen suuri vastuu yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin luomisessa tunnistetaankin.
Tiedonannosta ei kuitenkaan käy ilmi, miten poliitikkojen syrjivään puheeseen jatkossa puututaan, jos sellaista tapahtuu. Tämän konkretisoiminen olisi rasismin vastaisessa työssä paitsi merkityksellinen, myös täysin ilmainen keino.