Äiti tulee, juu äiti tulee. Mennään nyt heti.
Lähden ulko-ovelle päin, tyttäreni pukee jo kenkiä vääriin jalkoihin ja pipo on vedetty takaraivolle. Sunnuntaipäivän kohokohta: olemme lähdössä puistoon. Sivusilmällä näen märät pyykit korissa. Laitan ne ihan nopeasti, ajattelen! Samalla vaivalla menevät kuivat pyykit kaappiin.
Nappaan korista kiinni ja lähden pystyttämään telinettä. Lapsi karjahtaa sydäntä särkevästi eteisessä. ÄTTÄ! Pysähdyn niille sijoilleni kuin rikoksesta narautettuna. Niin, minä lupasin, että menemme nyt. Toistuvasti hän joutuu mukautumaan muutoksiin, joita keksin lennosta. Minun on myönnyttävä myös hänen suuntaansa. Hänen aikansa on yhtä arvokasta kuin minunkin.
Lapsellani on oikeus päästä puistoon leikkimään, kun kerran lupasin. Märät pyykit ovat minun suunnitteluvirheeni. Lapsi ansaitsee sen, että kohtaan hänet ja kerron että äiti oli ajattelematon.
Samalla tavalla ilmenee isoja suunnitteluvirheitä yhteiskunnan rakenteissa, jotka estävät lasten oikeuksien toteutumisen tasavertaisesti. Minun on itse pidettävä kiinni kaikista pikkuriikkisistä sekä suurista lupauksista, jotka annan lapselleni. Tiedostan myös ne lupaukset, jotka on tehty neuvottelupöydissä maailmalla. Eräs suurimmista lupauksista, jonka olemme yhteiskuntana lapsille antaneet, on YK:n lapsen oikeuksien sopimus.
Sopimuksen 31. artikla kuuluu näin:
”Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin.
Sopimusvaltiot kunnioittavat ja edistävät lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajantoimintoihin.”
Oikeus ei vielä aukottomasti toteudu. Suomessakin on lapsia ja nuoria, joilla ei ole pääsyä kulttuurin ja taiteen pariin ja huolettoman vapaa-ajan viettoon.
Ratkaisuja etsitään yhdessä Kansainvälisessä lastenkulttuurifoorumissa
Kansainvälinen lastenkulttuurifoorumi tuo Tampereelle 30.9.–1.10.2019 satoja lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen ammattilaisia ympäri maailman. Kaksipäiväisen tapahtuman ohjelmassa käsitellään jokaisen lapsen yhtäläistä oikeutta osallistua kulttuuriin ja taiteeseen. Etsimme ratkaisuja, joiden avulla osallistumisen esteet poistetaan ja kulttuurista tehdään lapsille kaikkialla maailmassa mahdollista. Lasten kulttuuristen oikeuksien toteutuminen on satsaus tulevaisuuteen, sillä lapsena ja nuorena koettu osallisuus – siis kokemus siitä, että minä olen osa jotakin ja minulla on merkitystä – vaikuttaa positiivisesti läpi elämän.
Foorumin monipuolinen ohjelma on koottu avoimessa ohjelmahaussa. Esitysten aiheiden perusteella lastenkulttuurin tekijöitä ympäri maailman puhuttaa tällä hetkellä muun muassa saavutettavuuden luovat ratkaisut, lasten toimijuus, monikulttuurisuuden teemat sekä lasten- ja nuortenkulttuurin uudenlaiset sisällöt. Tapahtuma tarjoaa kiinnostavaa sisältöä myös muun muassa sote- ja kunta-alalla toimiville, joiden työhön erityisesti lasten osallisuuden edistäminen ja kulttuurikasvatus linkittyvät.
Lastenkulttuurifoorumin järjestäjät ovat Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, Tampereen kaupunki, Taiteen perusopetusliitto sekä Taidekasvatuksen observatorio. Foorumin järjestelyjä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lastenkulttuurifoorumi toteutetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa kansainvälisenä tapahtumana
Foorumin yhteydessä 1.–2.10. järjestettävä Taidetestaajat-seminaari tarjoaa monipuolista ohjelmaa erityisesti taideorganisaatioiden ja koulujen välisestä yhteistyöstä kiinnostuneille.
Me olemme sopimuksella luvanneet kaikille lapsille, että heillä on yhtäläinen oikeus taiteeseen ja kulttuuriin. Me kaikki haluamme, että lapset ja nuoret kasvavat vastuuntuntoisiksi, elämästä innostuviksi aikuisiksi, jotka pystyvät luottamaan toisiin ihmisiin ja joilla on mielekästä sisältöä arjessaan. Asia on siis hyvin yksinkertainen. Meidän on tehtävä se, minkä olemme lapsille luvanneet.
Onko meillä edes varaa pettää lupaustamme?