Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia, sanotaan. Väitteen tueksi lainsäätäjä on pannut parasta pöytään. Meitä aikuisia velvoittavat lasten oikeuksien suhteen lukuisat lait ja asetukset. Esimerkkeinä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, tasa-arvolaki, yhdenvertaisuuslaki, lastensuojelulaki, vammaispalvelulaki, ja perustuslaki. Lisäksi lukuisat muut turvaverkot, kuten lapsen oikeuksien sopimus, lapsiystävällinen kunta -tunnustus ja vaikkapa lapsivaikutusten arviointi kouluverkkoa uudistettaessa ohjaavat aikuisia huomioimaan lasten ja nuorten oikeudet eri prosesseissa.
Kodin, päiväkodin ja koulun sujuva ja luottamuksellinen, rakentavan vuorovaikutuksen pelisäännöin etenevä yhteistyö on lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisessa avainasemassa. Koti ja koulu ovat paikkoja, joissa abstrakteista lakipykälistä voidaan tehdä näkyviä ja kuuluvia, konkreettisia toimia lastemme hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Kotona ja koulussa lakien suomat arvot voidaan havainnollistaa pelkästä sanahelinästä arjen teoiksi.
Yhdenvertaisuus toteutuu huomioimalla erityiset vahvuudet ja haasteet
Lapsen oikeuksien toteuttaminen on aikuisten osalta asioiden mahdollistamista. Erityistä tukea elämässään tarvitsevien lasten osalta oikeuksien toteutuminen vaatii paitsi erityistä huomiota, mutta usein myös positiivista erityiskohtelua. Niin kotona, koulussa kuin vapaa-ajallakin. Erityislasten oikeuksien toteutumiseen liittyvät olennaisesti esteettömyys laajasti ymmärrettynä, aito osallisuus sekä edellisten toteutuessa, kaiken lopputulemana yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuus, jossa ei jaeta kaikille kaikkia. Ei siis tasapäistetä. Sen sijaan huomioidaan jokaisen lapsen ja nuoren yksilölliset vahvuudet ja haasteet ja tarjotaan jokaiselle jotakin, tarpeensa mukaan tuunaten.
Lopuksi alun kysymykseeni. Toteutuvatko erityislasten oikeudet koulussa? Vastaus on kyllä, ei ja jotain siltä väliltä. Erityislasten oikeuksien toteutuminen on liiaksi paikkakuntakohtaista. Erot voivat olla suuriakin, jopa naapurikuntien ja -koulujen välillä.
Erityistarpeet tulee huomioida opetussuunnitelmissa ja oppimisympäristöissä
Milloin erityislasten oikeudet eivät toteudu ja millaisissa tilanteissa? Otan esimerkkinä lapset, joilla on neuropsykiatrisia haasteita kuten ADHD, ADD, Asperger-piirteet tai yleisesti autismikirjon häiriöitä (ASD). Usein myös psykiatrisia oireita. Mikäli emme huolehdi siitä, että heidän erityiset tarpeensa tulevat huomioiduksi vaikkapa koulujen suunnittelussa, rakentamisessa ja myös opetussuunnitelmissa, nämä lapset perheineen ovat pulassa. Avoimet oppimisympäristöt eivät tue näitä lapsia, mikäli heidän tarpeitaan ei huomioida riittävästi. Näille lapsille tyypillisiä ovat toiminnanohjaukselliset, aisteihin liittyvät sekä strukturointiin ja siirtymävaiheisiin liittyvät pulmat. Avoimissa oppimisympäristöissä nämä haasteet korostuvat.
Avoin oppimisympäristö voi olla hyvä vain, jos me aikuiset haluamme tehdä siitä hyvän. Hyvän jokaiselle lapselle. Opettajat tekevät parhaansa, väliin todella vaikeissa olosuhteissa. Samoin vanhemmat. Sitä upeaa omistautumista, kasvatus- ja opetustyötä en soisi toimimattomilla olosuhteilla tai harkitsemattomilla säästöillä mitätöitävän.